Hae
Elämänmakuista matkaa

13. joulukuuta

13 joulukuuta ja jälleen yksi viikko vierähti ja raskausviikko seitsemäntoista pärähti käyntii! Hurjaa miten nopeasti aika menee ja miten äkkiä tulee aina sunnuntait, jolloin vaihtuu uusi viikko mutta jolloin on hyvä hetkeksi pysähtyä kuluneen viikon kohokohtiin.

Tällä viikolla olen:

käynyt kaupoilla tonttuilemassa

kauhistelllut (jälleen) korkealle nousseita sykkeitä. (Lukema 133 pärähti kellonnäytölle kun kävelin yläkertaan..).

tuntenut pullan liikkeitä ja kuunnellut päivittäin, kahdesti sykkeitä.

päässyt käymään

neuvolassa ja nähnyt pullan ultrassa.

käynyt ystävän kanssa lounaalla ennenkuin hän halusi kihartaa hiukseni koska mun takkunuttura ei kuulema ollut kuvauskelpoinen..

irvistänyt kerran jos toisenkin kameralle.

itkenyt katsoessani pihalla olevia kiviä koska niilläkin on tarinansa.

käynyt lasten

kanssa shoppailemassa ylläreitä ja syömässä hamppareita.

käynyt lasten kanssa moikkaamassa mun entisiä työkavereita ja lasten entisiä tärkeitä aikuisia, ja pullan tulevia tärkeitä aikuisia. (Kyllä. Pullan päiväkotipaikka on varma vaikka hän ei ole vielä edes syntynyt. Muuta vaihtoehtoa kun ei ole kuin meille tuttu ja turvallinen päiväkoti).

saanut ihastella taitavia lego juttuja. Kuvassa esiintyy Among us hahmo. (Pelistähän mä en mitään tajua mutta sitä pelaa koko luokka, joten taitaa olla varsin kelpo peli.).

saanut myös pakahtua onnesta siitä syystä, että meidän kissa tykkää vahtia lapsia, jotka leikkii ulkona.❤️

pakahtunut onnesta myös silloin kun kissa nukkui tyttäreni jaloissa kiinni.

tuntenut ylpeyttä poikani koe tuloksesta.

saanut herätä aamuisin lastenhalauksiin sekä kissan kynsiin varpaissani.

käynyt lasten kanssa kävellen kaupassa ja matkan aikana todetiin, että kotiin mennään bussilla.

saanut ihastella lasten kykyä leikkiä sulassa sovussa.

tuntenut onnellisuutta ostaessani uuden imurin.

tuntenut kiitollisuutta ystävästäni kenelle laitoin yhtenä aamuna huoleni viestillä.

tuntenut liikuttuneisuutta kertoessani lapsille, että mummi tulee mukaan synnytykseen.

 

ulkoillut ystäväni ja viisipäisen lauman kanssa.

pistänyt tyttäreni ikuistamaan raskausviikon 17, kuvin.

käynyt pikkujouluissa.

kuullut monta kertaa olevani idiootti äiti ja tyhmä mutta kuullut myös jokaisena iltana meidän perheen kesken sanotun iltahöpinän, jonka yksi lause on ”Oot maailman paras äiti, rakastan sua ja vauvaa”.

Jälleen sitä huomasi, että tässäkin viikossa oli paljon kaikkea kivaa vaikka tänään juuri sanoin ystävälleni, että tunteeni menee vuoristorataa ja toisena hetkenä itkettää ja toisena naurattaa. Mutta kun sitä oikein pysähtyy miettimään pian taakse jäävää viikkoa, niin huomaan ettei tämä(kään) viikko ihan tyhmä ollut.

Päinvastoin. Viikon kohokohtia kun katsoo, niin näkee aika paljon kaikkea kivaa. Välillä sitä pitää vaan hetken tarkastella, että näkee kivat asiat ympärillä.❤️

Rauhallista sunnuntai-iltaa!

Halauksin,

Ida

 

Lue myös:

Hemmotteluiden äärellä.