Hae
Elämänmakuista matkaa

Toinen kolmannes ja tunteiden myllerrystä.

Kävin eilen ystäväni luona, entisessä työpaikassani. Emme olleet aikoihin nähneet ja mulla oli tunne, että tarvitsen nyt hänen sanojansa, suoruuttaan ja seuraa. Mulla on nimittäin viime aikoina ollut todella stressaava olo ja sellainen fiilis, että kaikki ahdistaa. Kolmisen viikkoa sitten näin tutun auton perävalot, tunnistin rekkarin ja katsoin, kuinka auto luisui liukkaassa mutkassa, kaasupohjassa eteenpäin. Silloin romahdin. Itkin koko viikonlopun ajan aina kun vaan olin hetken yksin. Vessassa, suihkussa, ruokaa tehdessä. U name it, i got it!

toinen kolmannes ja Tunteiden myllerrystä.

Sen viikonlopun jälkeen olen kokenut suurta tunteiden myllerrystä. Kaikki asiat tuli kerralla vasten kasvoja ja myönnän, että pieni osa musta tunsi haikeutta ja suuri osa musta järkyttävää surua. Siinä kävelin kuin kuka tahansa tien ylittäjä ja pidätin hetken itkuani, jotta näyttäisin leukapystyssä kävelevältä, vahvalta naiselta. Mielen päällä on tuon viikonlopun jälkeen ollut paljon asioita ja sellaisia ehkä vähän tyhmiäkin stressin aiheita. Kuten se, että saanko meidän kaksi kerroksisesta kolmiosta meidän neljän näköisemme asunnon. Tämäkin on hassu asia koska meitä on joskus asunut parhaimmillaan kuusi ihmistä tässä samaisessa asunnossa. Joten jos kuusi on mahtunut niin miksi ei neljä mahtuisi? En tiedä. Paskoina päivänä tuntuu, ettei mahdu.

Tunteiden keskellä stressaa turhista.

Lisäksi olen stressannut hektistä joulunaikaa, joka on omalta osaltaan itse aiheutettua koska nyt kun saisin olla vain lomalla ennen koulun alkua, niin olen ottanut monta eri prokkista käsiini. Mulla on vaikka mitä lankoja käsissä, lounas hetkiä, jumppapäiviä, kotihommia, lasten asioiden hoitamista sekä muita käytännön ja arjen juttuja. Ystävä näki tässäkin hyvän puolen sanoessaan, että saan ihan itse valita mitä teen nyt kun olen lomalla. Ihan totta. Itse otan monta asiaa samalle päivälle ja suoritan joka suuntaan koska nyt on aikaa. Kunnes huomaan, ettei sitä aikaa olekaan ja sitä aikaa voisi joskus käyttää vain itseensä.

Mietin paljon menneitä ja asioita mihin en voi itse vaikuttaa. Käyn mielessä läpi hirveästi negatiivisia tunteita ja huomaan, että kun vellon negatiivisuuden kehässä, niin se paisuu herkästi suureksi. Jokainenhan sen tietää, että negatiivisuuden alle positiivisuuden on helppo hukkua. Saatan huomata aamuisin herääväni kiukkuisena tai kiukustuvani kesken päivän, jos mieleen tulee ajatus mikä saa pahamielen.

vastahan erosin.

Tiedän, että erosta ei ole paljoa aikaa ja samaan syssyyn kun isketään raskaus hormonit kehiin, niin tunne myllerrys on valmis. Eikö niin? Ero ja raskaus ovat yksinään todella voimakkaita elämänmuutoksia mutta vielä voimakkaimpina ne tuntuvat silloin kun ne tapahtuvat samaan aikaan. On kuitenkin aivan eri asia käsitellä eroa erikseen ja olla raskaana ilman eroa kuin se, että kaksi isoa elämänmuutosta lyödään saman pähkinän sisälle. Tämmöisenä kombona.

Voin ihan avoimesti todeta, että jos haluat kokeilla miltä tuntuu käsitellä eroa ja kasvattaa vatsaa, niin voin toisinaan lainata saappaitani. Sillä ehdolla, että otat itse vastuun henkisestä myllerryksestä. Voin sillä aikaa ottaa lepoa ja meditoida. Kunnes olen tarpeeksi levännyt niin voin ottaa saappaani takaisin. En nimittäin niistä luopuisi, vaikka ketuttaisikin.

Joten kun olen nyt kolmisen viikon aikana elänyt tunteiden sekasortoa, niin olin todella iloinen nähdessäni ystäväni, josta saan voimaa ja joka ei kaunistele sanojaan. Hän voi ihan suoraa sanoa mitä ajattelee ja saa sanomisillaan uutta kulmaa asioille. Hän on muutaman muun ystävän tapaa elänyt hyvin tiiviisti sivussani kaikki vuoden, nähnyt kolikon kaksi kääntöpuolta, joten hän osaa sanoa ne oikeat sanat.

ystävälle kiitos.

Kuten eilen sanoi ja sai uutta kulmaa stressilleni. Puolitoista tuntia vaihdettiin puolin ja toisin kuulumisia, ja bussipysäkille kävellessä tunsin, kuinka hartiat olivat keventyneet. Näin siinä monesti käy. Yksin kun vatvoo asioita, niin ne näyttävät todella kauhistuttavan epätoivoisilta mutta kun niitä vatvoo ystävän kanssa, ne näyttäytyvät erilaisessa valossa.

Tänään on paljon seesteisempi olo ja aion lähteä kohta kävelylle, ja laittaa korville Unf*ck yourself-äänikirjan, siitä saa voimaa päivään ja uusia oivalluksia. Kuten sen, että asioiden käsittely on helpompaa, kun päästää irti loukatuksi tulemisen tunteesta.

 

Halauksin,

Ida

 

Lue myös:

Vauva on…?