Hae
Elämänmakuista matkaa

Miniloma Sokos Hotel Flamingossa

Me tehtiin eilen koululaisten kanssa miniloma Sokos Hotel Flamingossa. Tavallisesti me reissataan Tallinnaan joka lomalla ja ollaan siellä muutama yö näkemässä ja kokemassa mutta tämmöisenä maailman aikana koen turvallisemmaksi matkustaa kotimaassa. Ja turvallinen olo mulla oli koko meidän yhden yön kestäneen miniloman ajan! Sokos Hotel Flamingossa oli hyvin huomioitu tämä maailman tilanne ja vaikka meidän sisäänkirjautuminen kesti jonotuksineen 45 min ja oli turvavälien vuoksi toooodella pitkä, niin jonottaminen oli sen arvoista. Saatiin huone ylimmästä kerroksesta, jonne siirtyessä havaitsin saman kuin jonottaessa. Ihmiset antavat toisilleen tilaa ja huomioivat tämän mm. sillä, että hissiin meni vain yksi perhe kerrallaan. Hidasta mutta turvallista.

Lapset olivat aivan täpinöissään siitä, että meillä oli huone ylimmässä kerroksessa mutta myös siitä, että he saivat itse valita huoneeseen iltapalansa herkkuineen! Ajatelkaa miten aikuiselle pieni asia merkitsee lapselle todella suurta spessu juttua! Ihan mahtavaa<3 Kun oltiin kotiuduttu huoneiseen syömisineen, niin pistimme kylpytakit päälle ja lähdimme Flamingon vesipuistoon, jonne oltiin tehty etukäteen paikkavaraus.

Vesipuistossa näytti olevan väkeä ihan super paljon mutta en kokenut, että olisimme olleet sumpussa samassa altaassa. Vesipuistossa on lukuisten liukumäkien, erilaisten altaiden ja ruokailu mahdollisuuksien vuoksi tilaa jokaiselle. Me käytiin koululaisten kanssa neljäntunnin uinnin keskellä hamppareilla, heidän toiveesta ja onhan se nyt ihan erilaista syödä hampurilainen uikkarit päällä. Innostuin itsekin testaamaan vesiliukumäkeä ja ihan laskiessa tuumasin, että yhden kerran lasku riitti. 😉 Ennemmin seurailin lasten laskuja ja niistä syntyvää vedenroisketta siinä sivummalla,. Ehkä sitten joskus taas intoudun kun beibi on mahasta ulkona.. 😀

Mulle näissä reissussa on super tärkeää se, että näen lasten ilon. Heidän ilonsa hotelliin kirjautumisesta aina uintiin saakka oli ihan mahtavaa ja iloa nostatti se(kin) kun vesipuistoon tuli merenneito! Joka oli ehdottomasti pienemmän koululaisen mieleen. Hän oli aivan haltioissaan siitä, että merenneito oli tullut Atlantiksesta asti Flamingoon. Siis ihan mahtavaa nähdä lapsen heittäytyminen tähän ja se ilo mikä hänen kasvoillaan oli kun hän pääsi tekemään merenneito poseerauksia merenneidon vierellä.

Onnen tunne.

Meidän nelituntinen pulikointi päättyi klo 20:30 siihen, että hipsimme viimeisten joukossa pukuhuoneen kautta huoneeseen. Kylpytakit päällä, sandaalien läpsytellessä lattiaa vasten, lasten puheensorinasta ei meinannut tulla loppua sillä kumpikin kertoi mitä kaikkea kivaa vesipuistossa oli ja mitä herkkuja meitä huoneessa odottaa! Pesujen ja yövaatteiden vaihdon jälkeen oli aika ottaa unomatsi ja syödä pikkasen herkkuja ennen äänisadun kuuntelua ja puhtaisiin lakanoihin sujahtamista. Kun lapset olivat klo 22:30 täydessä unessa, tunsin onnen tunnetta siitä hetkestä vaikka istuin pimeässä hotellihuoneessa alkoholittoman siiderin kanssa. Mulla oli päivästä todella hyvä fiilis ja sillä fiiliksellä oli itsekin hyvä nukahtaa, tietäen, että aamulla pääsee valmiiseen aamupalakattaukseen. Joka on mulle luksusta ja harvinaista herkkua!

Aamu kahdeksan aamupala kattauksen jälkeen kirjauduimme hotellista ulos ja lähdimme levännein, onnellisin mielin kohti kotia. Jokainen meistä oli samaa mieltä – Teki hyvää päästä kotoa pois, pienelle minilomalle.

-Ida

Lue myös:

Lapset vastaa.

Seuraa myös

Instagramissa.

Haaveet raskauden jälkeen.

Raskaana oleminen on mun mielestä ihanaa ja olen aina pitänyt siitä. Aina siitä hetkestä asti kun muut ei tiedä mutta mä tiedän, siihen hetkeen saakka kunnes vauva syntyy. Mun mielestä raskauden jokainen vaihe pahoinvoinnista liitoskipuihin, hentoisten potkujen tuntemisesta keskellä yötä heräämiseen ovat hetkiä, joita en vaihtaisi. Siitä huolimatta mulla on kuitenkin asioita joista mä haaveilen saavani raskauden jälkeen takaisin. Sellaisia juttuja mihin en nyt pysty tai mitä en saa nyt raskaana ollessa tehdä taikka syödä mutta sellaisia juttuja, jotka ovat ennen raskautta olleet mulle todella tärkeitä. Niinpä tein pientä listaa siitä, että mitkä on mun haaveet raskauden jälkeen. Osa niistä on pieniä juttuja, osa puolestaan sellaisia mitkä oli ennen arkipäivää mulle.

Haaveilen siitä, että…

voin juoda kylmän batteryn.

ei tarvitse pyytää apua liikunta rajoitteiden tai kolotuksien vuoksi.

voin syödä salmiakkia ja lakritsia.

pystyisin pukemaan kengät ilman tukalaa oloa.

pystyisin nousemaan lattialta ylös ilman, että se sattuu joka paikkaan.

Kesällä 2020, kaksi kuukautta ennen positiivista raskaustestiä.

pääsen leikkimään lasten kanssa hippaa, juoksemaan pitkin metsän polkuja ja remuamaan heidän kanssaan.

päästään lasten kanssa painimaan!

maha ei osuu mihinkään. 😀

voin kurotella tavaroita lattialta ilman apua.

voin kävellä reippaasti paikasta a paikkaan b ja jopa juosta bussiin!

voin taas lenkkeillä, juosta, tehdä vatsoja, treenata, liikkua ja harrastaa ilman rajoituksia! Voi luoja mä odotan sitä, että saan liikkua miten haluan. Mulla on niin ikävä lenkkipolkuja! 🙁

voin pukeutua omiin vaatteisiin mammahousujen sijaan! Mulla on niin ihania housuja odottamassa sitä, että saan ne jalkaan ja niihin sopivia lenkkareita, jotka odottavat hiekkapolkuja.

saan kroppani taas takaisin koska jumatsuikka mä olin kuuma mimmi ennen raskautta ja jos mä joskus sellaisen kropan saan takaisin, niin jestas! Olen happy!

Kaiken tämän joukossa haaveilen siitä, että voin tuntea oloni taas minuksi. En raskaana olevaksi naiseksi vaan pelkäksi naiseksi, joka pääsee liikkumaan sulavasti ilman kolotuksia ja näyttää tajuttoman hyvältä.<3

-Ida

Lue myös:

Kroppani mun.

Seuraa matkaani

Instagramissa.