Hae
Elämänmakuista matkaa

Viikkokatsaus – vähä ruutuinen kaupunkijuhannus.

Kaupunkijuhannus. Moni saattoi ajatella, että olen aivan tuiterissa kun puhelimeni soitteli sinne ja tänne sekä lähetteli viestejä – exillekin. Sen sijaan en ollut. Puhelimeni sattui irtisanoutumaan juhannukseksi. Siitä ei ole kauaa, kun mietin, että en pystyisi olemaan ilman puhelinta ja someton viikko kuulostaisi lähes mahdottomalta ajatukselta. Päivittäinen ruutuaikani on pelkällä puhelimella kolmesta tunnista neljään tuntiin, ja tämä ei pidä sisällä sitä aikaa mikä mulla menee tietokoneella blogi postauksen kirjoittamiseen. Päivinä, jolloin julkaisen postauksen, ruutuaikani voi olla neljästä tunnista kuuteen tuntiin. Vähintään. Mistä noin iso ruutuaika sitten koostuu?

Kuvaamisesta, kuvien läpi käymisestä, Instagram julkaisun tekemisestä, some kanavien läpi käymisestä ja reagoinneista sekä verkostoitumisesta, viesteihin vastaamisesta, tulevien postauksien suunnittelusta sekä muistion päivittämisestä. Tässä on vain ripaus siitä mistä ruutuaikani koostuu niin Instagramissa kuin Facebookissa. Kun ruutuaikaani ynnätään blogin aika, niin tuntimääräkasvaa. Ajatelkaa, noista koostuu päivittäinen ruutuaikani harrastuksesta.

Harrastan päivittäin

useita tunteja sosiaalista mediaa ja sen tuottamista kaikkinensa. Mua tuntimäärä ei ole koskaan haitannut koska sosiaalisenmedian sisällöntuottaminen on osa mua. Se kulkee arjessani, juhlissa, menoissa sekä iloissa, että suruissa mukana. Joten kun puhelimeni teki tenän, niin pakkani meni hetkellisesti sekaisin. Joku saattaa miettiä, että miksi? Kaikki eivät edes ymmärrä, että miksi mutta vertaan tilannetta siihen, että henkilön, joka kulkee autolla töihin, auto hajoaa kesken matkan. Se ketutuksen määrä on silloin yhtä suuri kuin henkilön, joka tuottaa digitaalista sisältöä, puhelin hajoaa.

Tuotan sitä harrastuksena, saamatta siitä vielä euroakaan palkkaa. Teen ”töitä” ilmaisena mutta mulle se on suuri intohimo, joten palkattomuus ei haittaa. Totta kai tähtäimessä on harrastuksen muuttuminen palkalliseksi tulonlähteeksi enkä kiellä, ettenkö unelmoisi siitä jokaisen postauksen julkaisun jälkeen. Jonain päivänä unelmani toteutuu. Jonain päivänä työni palkitaan. Ajattelen itsekseni.

Joten

kun puhelimeni ilmoitti vikalistastaan, joka tuntuu vain kasvavan ja tällä hetkellä ainut lähes moitteettomasti toimiva kommunikointikanava on perinteinen soittaminen, olen joutunut puoliksi pakolliselle somelomalle. Ensimmäisinä päivinä se otti kasvattaakseen otsaani eteenpäin mutta nyt, tänään, tämä on ihan jees juttu. Huomio, ihan. Kaipasin eilen toimivaa puhelinta, kun olisin halunnut julkaista Instagramissa kuvan meidän ihanasta kaupunkijuhannus ajastamme, jota vietin ystäväni ja lapsilauman kanssa. Päivä oli todella rento ja hauska, vailla aikatauluja ja kiireitä. Vaikka kaipasin toimivaa puhelinta ja mahdollisuutta tuottaa siihen päivään kuuluvaa sisältöä, niin huomaan kuinka vähäinen ruutuaika on tehnyt myös hyvää. Vähän sama kuin joka paikkaan autoilevalle tekee välillä hyvää laittaa reppuselkään ja kävellä.

Onhan mulla kannettavatietokone, jossa eri kommunikointi kanavat toimivat mutta digitaalisen sisällöntuottamisenInstagramiin toimii varsin nihkeästi julkaisun osalta tietokoneen kautta. Joten jouduin luovuttamaan ja toteamaan, että en hetkeen pääse julkaisemaan mitään Instagramin feedissä. Ilokseni pystyn kuitenkin tuttuun tapaan julkaista blogipostauksia, joita julkaisen poikkeuksetta aina läppärin kautta koska se on niin näppärää tehdä postauksia selkeästi, ison ruudun kautta.

Tänään on sunnuntai

ja perinteinen viikkokatsauksen aika ja voin todeta, että vähä ruutuinen juhannus on monta asiaa ynnättyäni ollut yksi parhaimmista juhannuksista aikoihin. Tänä juhannuksena on toteutunut monta meidän perheen kesäloman toiveita. Olemme käyneet ystävien kanssa Flamingon vesipuistossa uimassa ja olemme syöneet juhannuksen aikana lukemattoman monia jäätelöitä. Lisäksi lapset ovat saaneet valvoa, jonka seurauksena koululaiset ovat nukkuneet pitkään. Juhannuksena on herkuteltu karkeilla, vietetty aikaa perheen kesken mutta myös ystävien kesken. Yhtenä päivänä katsottiin lasten toiveista kaksi elokuvaa ja vietettiin niiden välissä aikaa omalla pihalla.

Näin äkkiseltään kun lasken, niin yhden juhannuksen aikana meidän perheen kesäloman toiveista on toteutunut ainakin yksitoista toivetta, joka on käsittämättömän paljon! Toiveiden määrä kertoneen sen, että tänä juhannuksena on pidetty hauskaa ja kuunneltu lapsia. Oltu perheenä läsnä ja yhdessä. Tämmöinen viikonloppu on tehnyt hyvää ja yhteisen, toiveita täynnä olevan viikonlopun jälkeen lähetän koululaiset hyvillä mielin viikoksi isälleen. Toteuttamaan heidän kesälomansa toiveita samalla kun vietän viikkoa 1/3 lapsiluvun kanssa.

Mitäpä tuleva viikkoni tulee pitämään sisällään?

Ainakin vähä ruutuisia päiviä mutta myös ristiäisiin valmistautumista. Kahden viikon päästä apinanpoikanen saa nimensä ja mua jännittää se päivä todella paljon. Niin nimen julkistaminen kuin juhlatilaisuus. Paljon on vielä tehtävää ja järjestettävää, jotta päivästä tulee täydellinen, apinanpoikasen päivä.

Vähä ruutuinen kaupunki juhannus. Kiitos, että näytit kuinka paussi harrastuksesta voi tehdä hyvää sekä osoitit, miten tärkeää läheisten kanssa läsnäoleminen on. ❤️

-Ida

 

Lue myös:

Yksinäisyys ilmoittelee itsestään.

Vauvanvaatteiden raamit.

Seuraa meitä:

Instagramissa.