Hae
Elämänmakuista matkaa

Arki alkoi – kiitos universumin voimille.

Kiitos. Kiitos universumin voimille. Nyt alkoi kauan odotettu arki. Tykkään arjesta. Arjen tuomasta rytmistä ja selkeydestä. Siitä, että arjessa on lukujärjestys ja harrastukset, jotka ohjaavat arkipäivien kulkua. Arjessa parasta on myös se, että arki eroaa viikonlopusta selkeästi. Kymmenen viikon kesäloma oli kiva mutta ei kuitenkaan loma, sananmukaisessa merkityksessä. Kymmenen viikon kesälomalla sitä sai tarpeeksi niin sanotusti velloa ilman lukujärjestystä, joten kerkesi tulla sitä jo ikävä. Ei mulla ole kymmenen viikon kesäloman jälkeen sellainen olo, että olisin nyt levännyt ja tarmoa täynnä. Sen olon saan vasta sitten kun arkeen tulee selkeyttä ja rytmisyyttä, mun kaipaamaa aikataulun tuomaa runkoa.

Arjen tuoma rytmi on ihan parasta. Päivissä on selkeä ajatus ja kulku, johon sisältyy tietynlaiset ruokailuajat, yhteisen perheaterian arvostaminen sekä ajatuksella hetkiin pysähtyminen. Siinä missä tuntuu, että lomalla puuttuu kaikki edellä mainittu. Olen miettinyt, että miksi koululaisten kesäloma ei voisi olla esimerkiksi kahdeksan viikon mittainen? Sen kaksi viikkoa voisi ripotella pitkin kouluvuotta esimerkiksi vapaapäiviksi perjantaille? Vähänkö se olisi kiva. Helpottaisi varmasti monia perheitä se, jos kesälomaa lyhentäisi hieman.

arki alkoi.

Olen siitä kiitollinen. Jotta päästiin valmistautumaan alkavaan arkeen, vietimme yhden kokonaisen päivän koulutarvikkeiden ostosreissulla. Meillä on tapana aloittaa arkeen valmistautuminen sillä, että käymme kaupoilla valitsemassa niin uudet penaalit tarvikkeineen kuin ensimmäisen koulupäivän vaatteita. Näin myös teimme tänä vuonna, kun vietimme päivän Sellossa. Päivä valmistaa lapsia alkavaan koulukauteen ja tuo heillekin mielekkyyttä koulun alkuun, kun saa valita uusia vaatteita ja tarvikkeita uudelle koulukaudelle. Back to school päivä on lapsille jokavuotinen juttu minkä tulemista he odottavat ja joka kerta ovat yhtä tohkeissaan valitsemassa uusia teroittimia sekä penaaleita.

Tänään koitti odotettu päivä, kun koululaiset palasivat koulunpenkille yhdeksältä aamulla, uudet penaalit repuissaan. Toinen siirtyi neljännelle luokalle ja toinen toiselle luokalle. Lähettäessäni lapset kouluun, haistoin arjen ilmassa ja tunsin kuinka mielessä vallitsi harmonia. Tätä hetkeä oli odotettu. Koulujen alku mahdollistaa mulle päivisin selkeämpää runkoa omiin hommiini, jotka vaativat oman keskittymisensä sekä vievät aikaa. Nyt kun koululaiset aloittavat koulun, niin uskon, että saan organisoitua päiväni niin ettei tarvitse enää puolen yön aikaa viimeistellä omia juttuja puhelimen sekä tietokoneen äärellä.

Kuvan julkaisuun lupa koululaiselta.

Arkena iskee ikävä.

Arjessa yksi merkittävin asia on se, että arkena iskee ikävä. Ikävä perheenjäseniä kohtaan. Viettäessä päivät omilla tonteilla, eri paikoissa, sitä osaa kaivata toista ja nauttia niistä hetkistä, kun ollaan yhdessä. Lomalla oltiin todella tiivis nelikkö, joten siinä ei iskenyt kenelläkään ikävä toista kohtaan. Nyt arjen alettua jokainen meistä perheenjäsenestä saa omaa tilaa, joka mahdollistaa myös sen, että osaamme kaivata toisiamme. Kun ei nähdä 24/7, niin ei ala ottamaan sanat, naama tai tekeminen sekä yhdessä oleminen niin paljoa otsalohkoon. Se on nimittäin sellainen juttu, että jos on koko ajan yhdessä, niin ei voi ikävöidä toista. Niinpä odotan sitä, että pääsemme päiviksi omille tonteille, niin osaamme myös arvostaa enemmän toisiamme ja sitä, että jokainen meistä on tässä. Juuri sellaisena kuin on.

Tervetuloa arki, Sinua oli jo kova ikävä!

-Ida

 

Lue myös:

Kesäloma.

Seuraa meitä:

Instagramissa.