Hae
Elämänmakuista matkaa

Lapset ehkäisykapseleina.

Yhtenä päivänä kävin lasteni kanssa leikkimielistä keskustelua, jonka aikana tuli jälleen selväksi se, kuinka lapset ovat ehkäisykapseleina. Heillä on nimittäin hyvin selkeä näkemys siitä, että miten minun deittailu asioiden tulisi mennä. He eivät sanoissaan ja toiveissaan säästele. He ilmaisevat mielipiteensä hyvin suoraan. Muistan aina se kun näin muutamia vuosia sitten entisen koulukaverini bussipysäkillä, miespuoleisen koulukaverin joka oli kouluvuosina yksi parhaimmista ystävistäni. Juttelin hänelle, vuosien kuulumisia ja jäädessämme eri pysäkeillä pois, lapseni pisti minut ristikuulusteluun. Hän kysyi kaiken maan ja taivaan väliltä eikä toivoakaan päästä tilanteesta pois ilman kysymyksiin vastaamista.

keskustelu meni näin:

Pitäisikö äidin osallistua hääohjelmaan missä äiti vois tavata jonkun miehen? 

Ei koska meillä on jo isi.

Mutta eihän se nyt vaikuta mitään siihen, ettei äidillä ole miestä. 

Ei se haittaa, et tarvitse sellaista. 

Mutta sitten äidin pitää olla yksin. 

Et ole yksin, sulla on meidät. 

Nii mutta äidillä ei ole sellaista miestä, niin kuin aikuista seuraa. 

Ei se haittaa. Voit vanhana mennä enkeleiden kanssa juhlimaan niin paljon kuin haluat. Siinä on sulle seuraa.

Aha.”.

Tätä mieltä lapseni ovat, jos kuulevatkaan samassa lauseessa sanan äiti ja mies. Se parivaljakko ei lapsille sovi, ei sitten alkuunkaan. Heidän kanssaan on hirmu hauska olla puistossa, jos siellä sattuu olemaan joku mies lapsensa kanssa yksin. Yritä siinä harrastaa pientä small talkkia, kun ensimmäinen asia minkä lapset sanovat, on, meillä on isi ja se asuu X. Joo me käymme siellä aina viikonloppuisin. Sitten meillä on kissa ja sen nimi on Naxu. Se tykkää naukuu pihalle koko ajan.

totuus tulee ehkäisykapseleiden suusta.

Sinne meni se mies, taas.? Neuvolassa he puhuivat ehkäisystä ja sen aloittamisesta, en vielä ottanut vastaan mitään koska en viitsinyt neuvolassa sanoa ”Mulla on nämä lapset, ehkäisykapseleina”. Varsin oiva miesten karkotin. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisi joku mies välttämättä saatava meidän tupaamme – istumaan hiljaa aamuisin ja heräämään ihmisten aikoihin mutta, olen kuitenkin nainen. Myönnän, että j o s k u s voisin haluta turvallisen, rakastavan ja luotettavan parisuhteen. Olkoon se sitten kohta tai kymmenien vuosien päästä. En ehkä heti tähän syssyyn koska mietin myös sitä, että en haluaisi menettää itseäni tässä pisteessä missä nyt olen enkä luopua enää mistään. Aika itsekästä ehkä mutta sallittakoot se minulle.

Jos lapsiltani kysyy niin olen nainen, joka sitten enkelten kanssa tanssii. Ymmärrän lapsiani. Ei heillä kovin hattaran punaisia kuvia ole miehistä (poissuljen tässä heidän isänsä!). Tämä onkin isoin kriteeri tulevaisuudessa sille, että kenet otan tupaamme. Saa olla aika kympin pakkaus, mikäli meinaa hurmata lapseni – ei suinkaan minua vaan lapseni, he nimittäin kertovat mielipiteensä suoremmin kuin allekirjoittanut. He myös kiertävät kaukaa miehen kuin miehen sillä en ymmärrä mitkä tuntosarvet heillä on ja sellainen intuitio miesten suhteen. Parempi kuin äidillänsä. Se on nimittäin sellainen juttu, että jos olisin joskus kuunnellut lapsiani, en olisi tässä pisteessä – Maxin äiti. Loppujen lopuksi, läheiset ja omat lapset näkevät monesti enemmän kuin itse näkee. Siispä heitän heidän haltuunsa jokaisen mieskandinaatin.

Sellaisia lapsia minulla!?

-Ida

 

Lue myös:

Mitä romantiikka on?

Seuraa myös:

Instagramissa.