Hae
Elämänmakuista matkaa

7kk ikäinen vauva.

16.4.2021 sinä päivänä en tiennyt, että kohta syntyisi 7kk ikäinen vauva. Istun leikkipuiston penkillä isäni kanssa, samalla kun koululaiset tekevät meille hiekasta ruokaa. Penkillä istuessa tunnen kuinka jotain lorahtaa housuihin. Mietin, että pissaa se varmaan oli. Pyysin hetken päästä isääni, että lähtisimme jo sisälle koska minulla on kamala vessahätä. Lähdemme sisälle ja matkalla tunnen kuinka housuni ovat märän tuntuiset jalkovälin kohdalta. Pyydän koululaisia jäämään pihalle lauseen ”Odottakaa tässä, äiti tulee kohta alas”. Vaan kohta ei tullutkaan. Kävin isäni kotona vessassa ja hän naureskeli, että pissasinko housuun. Nauru loppui meillä kummallakin lyhyeen, kun tulin vessasta ulos ja kerroin, että housuni ovat veressä.

Niin alkoi 7kk ikäisen vauvan tie maailmaan.

Jos voisin ajan pysäyttää, pysäyttäisin sen nyt hetkeksi. Vauvan kasvu kertoneen sen, miten nopeasti aika menee ja kuinka 7kk sitten tänään sektio saliin mentäessä en osannut kuvitella mitä on tapahtumassa. Tiesin, että vauvani olisi syntymässä kuusi viikkoa etuajassa mutta että nyt. Siinä hetkessä, juuri sinä päivänä, 18 h varoitusajalla. Otin vastaan sen mitä tulin, vaikka tieto siitä, että kuinka terveenä vauva syntyisikään, oli epävarmaa. Yhtä epävarmaa kuin hänen ensimmäiset tuntinsa sekä ensimmäiset päivät.

Syntyessään hän ei hengittänyt itse, hänellä todettiin RDS ja ilmarinta sekä hän sai apnea kohtauksia. Nyt, 7kk myöhemmin hän nauraa ääneen iloisen kovasti sekä hokee uutta oppimaansa bababa-mantraa jopa keskellä yötä juuri ennen maidon saantia. Hän luo katseellaan kontaktia muihin ja keskustelee mielellään päivän polttavista asioista. Hieman on tulkinnan varaa mitä hän kädet huitoen selittää mutta häntä katsoessani on selvää se, että iloinen tarina se on. Sen verran tyytyväinen olemus hänestä huokuu, että ei jää epäselväksi se, miten maailma näyttää hänen mielestään varsin rennolta paikalta olla.

7kk sitten teho-osastolla.

Rentous oli kaukana 7kk sitten kun seisoin 8h sektion jälkeen vauvan vieressä teho-osastolla. Silloin mentiin tunti kerrallaan ja jokainen tunti oli erilainen. Vähän kuten nyt mutta vaan huolettomalla asenteella. Siinä missä edellistuntina nukutaan, seuraavana hetkenä on aika syödä liha-bataattisosetta, mahdollisimman nopeasti mielellään. Hän on hyvin rento tyyppi mutta ruokakipon nähdessään, hän ei itke vaan komentaa ruuan perään. Ruoka kun pitäisi tulla suuhun nyt eikä hetken päästä.

Vähän kuten unikin. Unentarpeisena vauvani on, ei nyt vaativa mutta haluaa päästä unille, kun niin haluaa. Unta hänelle kertyy melko mukavasti noin 13-15 h yössä ja tähän päälle vielä yhdet noin 45 min unet ja toiset noin 2-3h unet. Vuorokauden unisaldo on noin 18h, joskus hieman enemmän mutta harvoin yhtään vähempää. Hän on ollut syntymästä asti todella unentarpeinen ja osaa ilmaista koska olisi tarve päästä uneen. Uneen pääsemiseen hän ei tarvitse suurta tukea. Hän juo maidon joka kerta ennen unille menoa ja iltaisin nukahtaa maidon juontiin mutta päivisin joko nukahtaa tai sitten ei. Jos ei nukahda, niin lasken hereillä vaunuun ja sinne sitten nukahtaa, kun avittaa vaunuja tärisyttämällä.

Hyvä meininki 7kk vauvan kanssa.

Mielestäni meillä on hyvä meininki beibin kanssa ja kuten osasin odottaa jo raskaana ollessani, hän sulautuu minun ja koululaisten elämään tosi hyvin. Apinan kanssa ei tarvitse murehtia huomisesta, enää. Alussa murehdin hänestä mutta nyt ovat alun murheet suurimmaksi osaksi jääneet taka-alalle. Mitä tahansa vauvan kanssa tekee, tekemisessä on hyvä flow, niin minulla kuin koululaisilla. Meillä jokaisella on omat juttumme apinan kanssa. Kummallakin koululaisella omansa ja minulla omani, sitten on vielä koko perheen yhteiset jutut. Sellaisia hassuttelu hetkiä, joissa viimeistään yrmyily loppuu ja tilalle tulee naurua.

7kk pikakelaus.

Teho-osastolta lentokone leikkiä leikkimään. Nenämahaletkusta kiinteiden syöntiin. Viikon yhtäjaksoisesta nukkumisesta muutaman tunnin hereillä oloon. Keskosen käyrältä ikätovereiden käyrälle. Apnea kohtauksista naurukohtauksiin. Kaikkea on mahtunut hänen 7kk mittaiseen aikaan ja nyt se jotenkin iski tajuntaani, että vauvavuotta on enää päivä päivältä vähemmän jäljellä. Nyt ollaan lähempänä 1-vuoden ikää kuin vastasyntyneen ikää ja se hirvittää. Jos voisin ajan pysäyttää, pysähtyisin tähän hetkeen ja pitäisin Maxia vielä hetken ihan pienenä.

7kk sitten klo 10:12 hän syntyi ja tänään samaan aikaan hän on nukkumassa päivän ensimmäisiä päiväunia.❤️

Ida

 

Lue myös:

RDS kaupanpäällisenä.

Sektio pelasti vauvan.

Seuraa meitä:

Instagramissa.