Hae
Elämänmakuista matkaa

Vuoden 2021 postauksien kohokohdat.

Tässä postauksessa selviää, että mitkä postaukset ovat vuoden 2021 kohokohdat. Ihana pysähtyä hetkeksi pikakelaamaan koko vuosi!

Tammikuu.

Vuoden ensimmäisen kuukauden luetuin postaus on ollut postaus otsikolla

RASKAANA SINKKUMARKKINOILLA.

”Joku voisi ajatella, ettei mulla ole varaa valita ja olla ronkeli mutta itseasiassa mulla just on varaa valita. Vaikka olen sinkku ja raskaana, niin olen siinä elämäntilanteessa, että tiedän mitä haluan ja mitä tavoitella. Tiedän mitä ansaitsen ja mulla on myös pokkaa esittää tyypille, joka minut kahville haluaa viedä, oma vaatimuslista ja karsia pois sellaiset, jotka eivät nappaa.”.

Vuodessa olen kasvanut ulos siitä tunteesta, että olisi pakko deittailla. Ei ole. Kirjoitan tästä oman postauksen jossain vaiheessa koska vuosi sitten minulle tuputettiin deittailua, jopa niin paljon, että ärsyttää se. Tällä hetkellä tilanne on se, että ympärillä oletetaan, että haluaisin deittailla, vaikka se on just päinvastoin. Joten kyllä, tämä ansaitsee oman postauksen. Niin ja olen yhä sitä mieltä, että minulla on varaa valita. 😉

Helmikuu.

Kuukautta ennen tätä kuuta olin saanut toivon murusta siitä, että suunta olisikin toisenlainen, kunnes tuli päivä, jolloin sain viestin:

HYVÄÄ LOPPUELÄMÄÄ.

”Se lause oli ehkä rumin lause ikinä mitä olen kuullut. Olen tällä hetkellä todella pettynyt saamaani kohteluun. Olen todella pettynyt siihen, että tuhannen kauniin sanan jälkeen toivo tuotiin oven taakse ja kun uskoin, sain henkisesti pataan. Jälleen kerran.”.

Tällä hetkellä olen onnellinen siitä, että sain kaksi sanaa puhelimeni ruudulle koska ilman niitä kahta sanaa, en olisi päästänyt lopullisesti irti. Noiden kahden sanan jälkeen minun ei ole tarvinnut enää istua hyllyssä odottamassa vaan pääsin rakentaman omanlaista elämääni, turvallista ja tervettä kotia. Kotia, jossa meidän on hyvä olla ja jossa olen onnellinen.

Maaliskuu.

Tässä kuussa tein blogihistoriani luetuimman postauksen,

ISÄ VOI EVÄTÄ LAPSELTA ISÄN.

”Minä en ymmärrä, että miten kukaan mies voi olla niin itsekäs ja vaatia ehkäisyn pois jättämisen jälkeen naiselta aborttia ja jopa uhata häntä sillä? Kuka pystyy kohtaamaan toisen, jota on vannonut rakastavansa lauseella, jossa tuodaan ilmi halu jatkaa suhdetta, jos nainen taipuu aborttiin? Se on ihan käsittämätön lause, jossa musta tuntuu, että miehellä ei siinä kohdin ole naista kohtaan minkäänlaista arvostusta. Vaan siinä lauseessa loukataan toista ihan silmittömän raukkamaisesti.”.

Yhä, yhdeksän kuukautta tekstin kirjoittamisen jälkeen olen ylpeä tuosta tekstistä, ja otettu siitä, kuinka moni on saanut vertaistukea tekstistäni. Kiitos, että en ole asian kanssa yksin ja kiitos, että olette osoittaneet tälle tekstille tukenne. Tämä on asia, jonka voisin nostaa esille useasti ja josta puhuminen ei tuota ongelmia. Niin surullisen paljon on biologian lähteitä, jotka sotkevat huoneen mutta eivät siivoa sotkuja.

Huhtikuu.

Tämän kuukauden luetuin postaus on otsikolla:

APINANPOIKANEN.

”Pieni apinanpoikanen päätti tulla kiireellä maailmaan. Hän ei lupaa kysynyt vaan olisi ollut jo perjantaina valmis syntymään. Mutta hoitohenkilökunnan mielestä hetken pakko lepo odotuksineen tulisi innokkaalle maailmaan tulijalle tarpeen. Niinpä hän syntyi sektiolla maanantaina 19.4 klo 10:12, hänelle täydellisin mitoin. Ihanan aurinkoisena kevät päivänä.”.

Olisin yllättynyt, jos vauvan ilmoitus vauvan syntymästä ei olisi noussut tämän kuukauden suosituimmaksi postaukseksi. Vauvan syntymää odotti niin moni siellä, jotka elivät kanssani raskauden mittaista matkaa, joten tämän postauksen nouseminen kuukauden luetuimmaksi oli odotettavissa. Ansaitusti noussut.

Toukokuu.

Tämän kuukauden luetuin postaus oli

SEKTIO PELASTI VAUVAN.

”Sain sektio päätöksen 18 h varoitus ajalla ja sillä samaisella hetkellä romahdin. Kysyin lääkäriltä, että saanko mennä yöksi kotiin mutta hän ei päästänyt. ”Jos menet kotiin ja synnytys käynnistyy, niin vauva voi menehtyä ihan muutamissa minuuteissa”.Tätä lausetta kukaan odottava äiti ei halua kuulla.”.

Synnytys nostaa yhä negatiivisia tunteita pintaan. Ei sen vuoksi, että synnytys tapa olisi väärä vaan sen vuoksi, että siinä oli niin paljon kaikkea ennen ja jälkeen synnytyksen. Toki, voin sen myöntää, että en sektiosta tykännyt ollenkaan ja kokemuksena se ei ollut itselleni mieluisa. Siitä olen kuitenkin kiitollinen, että sektio pelasti vauvan<3

Kesäkuu.

Ensimmäistä kertaa koskaan sanoin ääneen sen, että

VIIKKOKATSAUS – 50% PASKAA.

”Aina välillä mietin millaista olisi olla kahden aikuisen perhe. Riippuu varmaan millainen sankari vieressä tallustaisi mutta jos siinä tallustaisi täyspäinen tyyppi, niin olisihan se aika kiva saada aamuisin kahvi valmiina. Tai vähintään jakaa toisen kanssa arjen satunnainen paska kaikkinensa. Se kun menee niin, että ketutus on kevyempi kantaa mutta myös jaettu ilo kaksin kertaistuu.”.

Tässä postauksessa kerroin kerrankin ääneen sen, miten tuona ajanjaksona ketutti olla perheen ainut aikuinen mutta tällä viikolla pulkkamäessä huomasin, kuinka olen päässyt tästä eteenpäin. Miten olenkaan viimeiset puoli vuotta aidosti nauttinut siitä, että saan olla perheen ainut aikuinen.  Oli todella ihana, oikeasti ihan parasta, olla siellä ainoana aikuisena omien lasten kanssa pulkkamäessä. Jestas siinä tuli taas sellainen tunne, että tämä on minun perheeni ja näin sen kuuluu olla.

Heinäkuu.

Tässä kuussa yksi luetuimmista oli postaus, joka on otsikolla:

EMÄNTÄ TARJOILUINEEN.

”Siinä missä mulla oli ehkä pientä painetta ulkoisesta habituksesta, niin eipä ollut tarjoilusta sillä tarjoilut tuottivat heti selkeyttä. Siitä on kiittämistä, niin äidilleni kuin tädilleni, jotka kumpikin hoiti vaikeimmat osiot tarjoiluista – suolaisen ja makean tekemisen, niin maultaan hyväksi kuin ulkonäöltään herkulliseksi.”.

Olin kokonaisuudessaan ristiäisiin tyytyväinen! Ne olivat juhlana täydelliset ja meidän perheemme näköiset juhlat, joissa tunsin oloni ulkoisen habituksen osalta täydelliseksi. Vieläkin muistelen ristiäisiä lämmöllä ja rakkaudella. Ihana päivä.

Elokuu.

Tämän kuukauden luetuin postaus oli itselleni postaus, joka oli samalla kiitos minulle siitä matkasta mitä olen tänä vuonna kulkenut. Se on postaus otsikolla,

VOI ILTALEHTI MINKÄ TEIT.

”Sain tosissaan kunnian päästä Iltalehden haastateltavaksi ja yhteydenoton saatuani, en uskonut asiaa. En todellakaan. Vielä kahdeksan kuukautta sitten aloittaessani Vaikuttajamedian alaisuudessa bloggaamisen, en uskonut itseeni. Suoraan sanottuna en uskonut itseeni edes lokakuun 16. päivä kun näin sydämensykkeen ruudussa ja tiesin jääväni raskauden kanssa ilman miestä.”.

Tästä ei varmasti tarvitse sanoa enempää kuin, että hyvä minä!

Syyskuu.

Elämäni yksi parhain päätös oli valita raskaus miehen sijaan. Se on päätös mitä en ikinä kadu koska sen myötä sain kolmannen vauvan. Pienen aarteen mitä en koskaan ajatellut enää saavani ja jota ennen olin jo yhden menettänyt. Syyskuun suosituin oli:

VUOSI SITTEN KÄDESSÄ OLI RASKAUSTESTI JA PÖYDÄLLÄ ERO.

Väistämättäkin pohdin:

”Samalla kaikki pelotti. Entä jos suhde jatkuisi, kuten aina ennenkin on jatkunut, kun ero on nostettu pöytään? Entä jos tämä olisi taas kohdunulkoinen raskaus? Entä jos tämä onkin haamu positiivinen? Miten helvetissä kerron asiasta kumppanille, sitä pelkäsin eniten. Miten kertoa, että olen kaiken sotkun keskellä tullut raskaaksi. Sinä aamuna, kun tein raskaustestin, olin vessassa, yksin. Laitoin ystävälleni kuvan testistä ja hän laittoi olevansa tukena, tulee mitä tahansa vastaan.”.

Lokakuu.

Postaus, joka nousi luetuimmaksi on:

NOEL – ILOISET KASVOT.

”Se yhteisöllisyys mikä Noelin etsinnässä näkyi, oli liikuttavan koskettavaa. Noelin iloiset kasvot mielessäni rukoilin koko ajan hänen puolestaan ja yritin asettaa itseni vanhempien saappaisiin. Kuitenkaan pystymättä samaistumaan siihen tuskaan mitä he kantavat. Jos omalle kohdalleni sattuisi pahin mahdollinen tragedia, voisin luottaa yhteisöllisyyteen. Siihen, että jokainen kynnelle kykenevä aikuinen osallistuisi etsintäpartioihin ja viranomaiset eivät luovuttaisi.”. Tätä postausta oli surullista kirjoittaa ja tämän tekstin ajatuksien äärelle pysähdymme lasteni kanssa yhä.

Marraskuu.

Tässä kuussa nostin esille yhden elämäni hallitsevimmista asioista ja se on raha.

KUN RAHA AHDISTAA JA JOULU TULEE, NIIN VITUTTAA.

”Se miten Visa on joskus vinkunut, monen kappalein, vaikuttaa taloustilanteeseeni yhä. Se, että olen avittanut taloudellisesti läheistä ihmistä ja pelastanut hänet suden kuopasta, osui omaan nilkkaan. Jokainen menneisyydessä tehty taloudellinen virhearvio vaikuttaa yhä tänä päivänä ja se vi*u**aa. Ahdistaa katsoa tiliä ja todeta kuuluvansa juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolelle.”.

Tämän postauksen myötä tulin taloudellisesti kaapista ulos ja niin päätin, että rahasta aion puhua jatkossakin.

Joulukuu.

Edellisen kuukauden luetuin postaus sai jatkoa, kun avasin rahatilannettani enemmän otsikolla

MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ JA ULOSOTTO VAIKEUTTAA ARKEA.

Kiitos. Kiitos ihan tuhannesti siitä tuesta mitä tämä postaus sai. Enempää minulla ei ole sanoja!<3

kiitos vuodesta.

Nämä kohokohdat kiteyttävät varmasti hyvin sen, että millainen minun vuoteni 2021 on ollut. Tämän enempää en varmaan vuosikatsausta tee sillä postauksiin sukeltamalla, pääsee käsiksi vuoteeni, jossa oli yhdelle ihmiselle paljon kannettavaa.♥️

Onnellista uutta vuotta jokaiselle lukijalleni! Ihana kun olette siellä ja toivottavasti pysytte matkassani mukana myös ensi vuonna!♥️ Ilman teitä, ei olisi tätä mitä teen, joten kiitos.

Ida

 

Seuraa meitä:

Instagramissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *