Hae
Elämänmakuista matkaa

9kk vauva on 7kk vauva korjatussa iässä

Perheemme pieni, apinaksi kutsuttu vauva syntyi 9kk sitten mutta hänen kehitystänsä ja kasvua seurataan 7kk ikäisen vauvan mukaan eli hänellä on syntymäikänsä lisäksi korjattu ikä. Tätä tekstiä kirjoittaessa pikakelaan mielessäni viimeisen 9kk mittaisen matkan ja olen todella haikeana. On upeaa seurata vauvan kasvua vastasyntyneestä toimeliaaksi vauvaksi mutta jos saan suoraan sanoa, tämä on ollut parhain vauvavuosi koskaan. Olen nauttinut vauvan kanssa olemisesta jokaisena hetkenä ja voisin elää tämän ajanjakson uudestaan. Miten ihana oli 9kk sitten tuoksutella vastasyntynyttä apinanpoikasta ja miten upeita hetkiä olemmekaan siitä hetkestä saakka koettu. Aivan mielettömän ihana yhdeksän kuukautta kestänyt vanhempainvapaa. Pienen vauvan äitinä on ihana olla. Rakastan tätä ajanjaksoa.

Mitä 9kk vauva syö?

Tissimaitoa! Silloin kun hän malttaa pysähtyä maidolle. Tarjoan maitoa hänelle usein päivän aikana mutta en pakota juomaan. Joskus hän malttaa pysähtyä maidolle kesken touhujen ja toisinaan hän ottaa huikan tai kieltäytyy kokonaan. Maitoa hän juo ja hänelle tarjotaan ennen sekä jälkeen aterian, että ennen sekä jälkeen unien.

Vauva syö myös erilaisia soseita, joita hänelle tekee mummi. Mummi pitää huolen, että pakkasessa löytyy niin lihabataattia kuin kala-riisi-porkkanaa. Apinalle maistuu niin kasvis-, kuin lihasoseissa maku kuin maku. Hedelmäsoseet puolestaan ostan kaupasta ja niissäkin hän on kaikki ruokainen. Vielä ei ole onneksi tullut mistään ruuasta allergiaa eikä vatsanväänteitä, ja se on tosi hyvä!

Päivän ateriat näyttävät seuraavanlaiselta:

aamupala – kaurapuuroa hedelmäsoseella

lounas – 1,5dl liha/kalasosetta ja purkillinen hedelmäsosetta

välipala – banaani tai hedelmäsose

iltapala – kaurapuuroa hedelmäsoseella

Mistä vauva tykkää?

Voisin sanoa, että kaikesta mitä hänen kanssaan tekee. Hän rakastaa ihan mielettömästi tutkia maailmaa, on se sitten ovenkahvan ihmettely tai kissan ohi juokseminen, niin hän tutkii ja seuraa mitä ympärillä tapahtuu. Vauva tykkää todella paljon kirjoista ja niitä luetaan useasti päivän aikana. Hän voisi seistä tuettuna todella paljon ja jos hän pääsee lentokoneeseen tai joku hyppyyttää häntä, nauru kantautuu koko asuntoon.

Vauva tykkää ihan mielettömästi sosiaalisuudesta ja keskustelusta. Hän ottaa keskusteluissa upeasti kontaktia ja alkaa pälpättämään – koululaisen sanojen mukaan – siansaksaa. Vauva tykkää olla sylissä ja saada pusuja. Hän tykkää myös siitä, kun hänelle lauletaan ja oikeastaan tätä tykkäys listaa voisi jatkaa yhden postauksen verran, joten jätän tämän tähän.

Hän on nimittäin vauva, joka innostuu kaikesta ja tuntuu tykkäävän ihan kaikesta mitä tehdään. Paitsi yhdestä asiasta – vaunuissa pitkäkestoista pötköttämisestä, hereillä ollessaan.

Mitä 9kk vauva osaa?

No vaikka mitä! Nyt on parissa päivässä tapahtunut todella huima kehitysaskel tai oikeastaan jätti suuri kehitysharppaus! Jestas miten paljon uusia asioita hän on oppinut tällä viikolla. Vielä viime viikolla hän osasi pyöriä akselin ympäri, kummankin kyljen kautta. Sitä ennen homma sujui vahvemmalla puolella. Nyt kuitenkin olen aivan tippalinssissä niistä taidoista mitä hän on oppinut lyhyessä ajassa, en kestä!

Korjatussa iässä oleva, 7kk vauva oppi viikko sitten ryömimään pakittamalla mikä oli hänestä huisin hauskaa. Milloin hän oli yhtäkkiä eteisessä ja koska puolestaan sohvan alla. Tätä taitoa hän treenaili aktiivisesti, kunnes oppi ensiksi sammakkomallisen konttausasennon ja sitten oikeaoppisen asennon. Nyt taitoja on niin paljon, että hän tekee kaikkea sekaisin ja se on tosi hauskan näköistä!

Eilen, 9kk ja 1 päivän iässä hän oppi ryömimään omalla valloittavalla tekniikalla eteenpäin. En muista nähneeni yhtä hauskaa tekniikkaa. Konttausasentoon hän menee koko ajan ja liikkuu silläkin tekniikalla pakittaen. Tässä on tullut lyhyessä ajassa niin paljon taitoja, etten perässä pysy! Kaikkien taitojen keskellä hän on oppinut tunnistamaan lauseen, missä kissa, ja tämän jälkeen hän etsii kissan katseellaan. En tiedä arvostaako kissa tätä taitoa yhtään.

Miten 9kk vauva nukkuu?

Kuten aina ennenkin – todella upeasti! Vauva nukkuu 12-14h mittaisia yöunia ja siihen päälle vielä päiväunet eli vuorokauden unirytmi on noin 16-18h. Toki hän herää öisin maidolle mutta saa herätäkin sillä ei juo päivisin ihan liikaa maitoa, joten saa tankata öisin läheisyyttä ja maitoa.

Millainen luonne vauvalla on?

Vauva on iloinen ja tyytyväinen tapaus, joka osaa ilmaista mikä on sen hetkinen fiilis. Hän ei itke juurikaan, paitsi öisin, jos en reagoi heti hänen pyyntöönsä saada maitoa mutta päivisin ei itke. Hän ilmaisee tyytymättömyyttä ininällä ja monesti ininä kertoo sen, että sen hetkinen juttu ei enää nappaa. Esimerkiksi, jos hän on ollut lattialla jo kauan, hänen viestinsä on hyvin selkeä ja silloin pitää päästä, vaikka syliin tai toiseen hommaan.

On mahtavaa, miten leppoisa tapaus vauva on ja kuinka letkeästi hän suhtautuu asioihin, on ne sitten uusia juttuja tai vanhoja temppuja. Hänen elämänilonsa on ihailtavaa ja vaikka tiedän, että persoona muuttuu koko ajan, toivon että tämä meininki säilyy.

Vierastaako 9kk vauva?

Eipä juurikaan! Ydinperhe on toki mielessä koko ajan. Se, että koululaiset ovat viikonlopun isällään, ei saa vauvaa vierastamaan heitä – päinvastoin! Hän hihkuu vieläkin onnellisemmin nähdessään heidät viikonlopun jälkeen. Vauva ei myöskään vierasta heitä, keitä näemme säännöllisesti. Hän saattaa nähdä kummia parin viikon välein mutta ei vierasta häntä.  Mutta neuvolassa hän halusi ensiksi tarkkailla terveydenhoitajaa ennen kuin sain seistä kauempana ja sama oli yhden perhetyöntekijän kohdalla, vauva alkoi aina itkemään, kun näki minut perhetyöntekijän läsnä ollessa.

Tuntuu, että vierastamiseen vaikuttaa hirmuisesti myös, se miten vauvaa lähestytään ja tulkitaanko häntä oikein. Vähän kuin eläimillä – aluksi pitää antaa tilaa vauvalle ja eläimelle, ja vasta sitten lähestyä. Vauvat ja eläimet osaavat osoittaa itse mielenkiintoa ihmisiä kohtaan, jolloin kohtaamisest tulee mielekkäämpä kun vauva on saanut hetken haistella tilannetta.

Sellainen tapaus apina on – varsin ihana.

 

Mitä kuuluu ruudun toisella puolen oleville vauvoille?

Ida

 

Lue myös:

Apinanpoikanen.

6:30

Seuraa meitä:

Instagramissa

Facebookissa

Näitä ulosottovelallinen ei tahdo kuulla.

Monen asian pystyy ymmärtämään siinä vaiheessa, kun itse kokee sen ja yksi lukuisista asioista on ulosottovelka. Puhuessani ja silloin kun kerroin tai olen kertonut ulosottovelastani, olen vuosien aikana saanut kuulla muutaman varsin rasittavan lauseen. Lauseet ovat varmasti tarkoitettu hyvällä mutta silloin kun olen tai sinä olet ulosottovelkainen, seuraavat lauseet eivät tunnu mieltä lämmittävältä.

Ulosottovelallinen ei tahdo kuulla.

Siellä ne velat pysyvät.

Kyllä pysyy – tiedän. Siellä ne pysyvät ja vaikka niitä, miten maksaa, niin korot juoksevat eikä talous välttämättä kestä maksaa sovittua summaa enempää. Omakohtaisesta kokemuksesta sanon, että niin kauan kuin velka on ulosotossa, muistaa sen olemassaolon päivittäin ja monessa arkisessa asiassa se muistuttaa itseään. Joten se, että velat pysyvät ulosotossa ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi. On veloissa sitten tonni tai kymmenentuhatta, se ei välttämättä meinaa, että velka olisi yhtään sen nopeammin tai hitaammin maksettu.

Etpä velkaannu enää.

Väärin! Tiedän, ettei kaikkien talous kestä sitä, että palkasta lähtee X summa ulosottoon, joten pahimmillaan joku tai jotkut laskuista voi jäädä maksamatta, jos niihin ei ulosottolyhennyksen vuoksi rahaa. Tällöin ulosottovelallinen voi velkantua lisää. Toki siinä ei voi enää ottaa lisää osamaksuja tai kulutusluottoja mutta se, että ei ole mahdollisuus ottaa niitä, ei yhtään kevennä sitä fiilistä.

Ei mullakaan ole rahaa.

Se, onko rahaa vai ei, on yksilöllistä. Joku voi mieltää, että viikkoa ennen palkkapäivää tilillä oleva 300e on sama kuin ei olisi rahaa. Jollekin toiselle se tarkoittaa oikeasti sitä, että tilillä ei ole rahaa tai jos on, on siellä juuri ja juuri sen verran, että ruoallisesti pärjää seuraavaan tilipäivään. Se mikä itseäni ärsyttää raha keskustelussa, on se, että ensimmäinen em. lauseen sanoja ei monesti ymmärrä miltä se tuntuu, kun rahaa ei oikeasti ole. Tietenkään tilanteita ei pidä verrata mutta itseäni harmittaa jos näin rahattomana, joku jolla on tilillä rahaa, kokee olevansa rahaton.

Miten sinä noin olen mennyt tekemään?

Ihmettely ei auta sitten yhtään mitään. Vahinko on jo päässyt käymään ja sillä, miten vahinko on muodostunut, ei ole enää mitään väliä siinä vaiheessa, kun paskat ovat jo housussa. Monella ulosottovelallisella velkaantuminen on häpeä ja tarina velkaantumisen takana arka, joten kysyminen ei välttämättä tuo hyvää mieltä vaan saattaa jopa ahdistaa.

Loppuun tieto isku!

Tiesittekö, että veronpalautukset menevät kokonaisuudessaan ulosottoon eikä velallinen itse saa niitä?

Osaatko samaistua lauseisiin ja onko sulla joku sellainen mikä on tuntunut pahalta kuulla, ulosottovelallisena?

Ida

 

Lue myös:

Maksuhäiriömerkintä ja ulosotto.

Seuraa:

Instagramissa.

Facebookissa.