Hae
Elämänmakuista matkaa

Perhetyöntekijä hoiti vauvaa – sydämeeni sattui.

Istuin maanantaina kauan sitten sovitussa etänä pidettävässä tapaamisessa. Tapaaminen oli sovittu alkavaksi klo 11:00 ja ounastelin, että se olisi juuri siihen aikaa, kun vauva olisi hereillä. Monen hetken pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että sopisin tapaamisen ajankohdalle perhetyöntekijän meille. En ole kertaakaan tehnyt mitään yksin silloin kun perhetyöntekijä on meillä, joten tuntui jopa väärältä pyytää perhetyöntekijä meille sille ajalle, että saisin hoidettua omia juttuja. On niin suuri kynnys antaa toisen hoitaa asioita silloin kun olen itse kotona, joten tähän saakka perhetyöntekijä on tehnyt jotain koululaisten kanssa ja minä olen ollut apinan kanssa.

Maanantaina, se, että perhetyöntekijä hoiti vauvaa, sattui sydämeen. Tuntui riipaisevan väärältä istua yläkerrassa tietokoneen äärellä juttelemassa, samalla kun kuulin alakerrasta, kuinka vauva itki valtoimenaan. Hän itki niin kovaa, että sydämeeni sattui. Hän ei itkenyt koko aikaa mutta aina välillä itku oli sellaista mitä minun kanssani ei koskaan ole. Hän ei itke juuri koskaan. Öisinkin kun herää maidolle, se on ennemmin sellaista kitinää kuin suoraa itkua. Harvassa on ne hetket, jolloin vauva olisi itkenyt kovaa ja sydäntä riipivästi. Perhetyöntekijän läsnä ollessa hän itki ja sydämeeni sattui. Eikä sydämeni murtumista helpottanut se, että podin huonoa omaatuntoa siitä, että istuin omien asioiden äärellä ja joku muu hoiti saman katon alla vauvaa.

perhetyöntekijä hoiti vauvaa.

Pidän meidän perhetyöntekijämme otteesta hoitaa vauvaa ja lapsia ylipäätänsä. Hän on pehmeä ja lämmin eikä se, että hän hoiti vauvaa ja sydämeeni sattui, johtunut suoraan hänestä ihmisenä. Ei missään nimessä. Se johtui tilanteesta, jossa vauva itki hätäänsä. Tunsin yläkerrassa pahaa mieltä siitä, että vauvalla oli alakerrassa hätä.

Missä äiti on? Minne äiti meni? Miksi minut on jätettyä tänne? Jos pyörin ympäri, niin näenkö äidin? En nähnyt. No jos pyörin vielä uudestaan. En näe vieläkään. Missä äiti on ja kuka toi tyyppi tuossa on? Äiti minne olet mennyt?

Ei vauva tiedä äidin olevan siinä nurkan takana vaan hänelle tilanne voi olla pelottava, kun äiti häviää silmistä ja tilalle on tullut vieras aikuinen. Vauvalle tulee tosi harvoin kiukku, jos häviän toiseen huoneeseen. Hänen ollessa leikkimatolla, voin hakea juotavaa keittiöstä eikä hänelle tule hätä mutta nythän tilanne oli toinen. Olin näköpiiristä poissa ja tilalle oli tullut joku toinen, tämä hetki ei tuntunut olevan vauvalle mieluisa hetki.

sydämeen sattui.

Miten ihana olikaan pitkästä aikaa istua koneen äärelle, tavata kasvotusten aikuinen ihminen. Keskustella aikuisen kanssa keskeytyksettä. Aikuisten asioita. Sydämessäni tuntui ihan hitsin hyvältä olla hetki aikuinen. Samalla sydämeen kuitenkin sattui niinä hetkinä, kun vauva itki alakerrassa. Tilanteet, joissa hän itkee toisen ihmisen vahtivuorolla, minun kuulo etäisyydelläni ovat hetkiä, jolloin sydämeeni sattuu. Ne ovat hetkiä, jolloin minä tiedän keinot hänen surunsa poistamiseen ja ne ovat jopa hetkiä, jolloin koululaiset tietävät keinot saada vauvalle hyvä mieli.

Vauvan hätä oli hänelle todellinen. Se oli hetki, jossa hän oli täysin tietämättä siitä, että mitä seuraavaksi tapahtuisi. Nämä hetket, joissa vauva on toisen käsissä, ja itkee, ovat minulle hetkiä, jolloin sydämeeni sattuu. Tapaamisen jälkeen oli ihana päästä alakertaan, saada syliin vauva, joka nosti hymyn korviin.

Siinä hetkessä oli hyvä olla. Meillä kummallakin.

Ida

 

Lue myös:

Miltä tuntui vuosi sitten kun olin raskaana ja yksinäinen?

Miltä meidän perheemme näytti vuosi sitten?

 

Seuraa meitä:

Instagramissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *