Hae
Elämänmakuista matkaa

Helmikuun viimeinen päivä.

Ensiksi hujahti tammikuu ja sitten tulikin helmikuun viimeinen päivä. Vastahan sitä vietettiin uutta vuotta ja tyttären kanssa huidottiin tähtisädetikuilla etupihallamme. Vuoden vaihduttua oli tunne, että tämä on minun vuoteni ja se tunne on yhä olemassa. Siitäkin huolimatta, että eilen kirjoiti, kuinka mietin, että onko musta vaikuttajaksi? Vuosi on alkanut aika vauhdilla ja tuntuu, ettei tänä vuonna ole levännyt vielä ollenkaan. On monta rautaa tulessa ja paljon sellaisia juoksevia asioita hoidettavana, että muu arki, ettei tässä kerkeä istumaan alas ja katsomaan ajatuksella ikkunasta ulos. Sellainen olo on tällä hetkellä, että häslään monta asiaa samaa aikaan. Odotan tällä hetkellä sellaista hyvää saumaa, että voisin istua alas ja tutkia podcast juttuja. En ole sille löytänyt vielä aikaa mutta toivottavasti pian pääsisin perehtymään siihen. Viime viikonloppuna piti tutkia asiaa mutta apinan sairastuttua se valitettavasti jäi, sillä kipeä vauva oli kovin sylin tarpeinen.?

Helmikuun budjetti, pitikö paikkansa?

Noh! Laskin 10.2. helmikuulle budjetin ja eilen laskin pankin sivuilta, että pitikö budjetti paikkansa. Ei pitänyt. Budjetoin helmikuun 10 päivä, että loppu kuun kustannuksiin menisi 150€ mutta menikin 200€ ja rapiat. Budjettiin tuli perjantainen apteekki reissu, joka piti tehdä, kun apina sairastui torstaina. Budjetissa on myös ihan liikaa ostettuna herkkuja ja sanoisin, että niitä on usealla kympillä ostettuna, kun herkkuihin luetaan kahvipullat, energiajuotavat sekä päivittäiset suklaat. Mietin, että pitäisikö jokaisen herkun kohdalla laittaa saman verran rahaa possuun? Jos tämä nostaisi kynnystä ostaa herkkua, kun pitäisi maksaa tupla hinta. En tiedä auttaako mutta joku tolkku tälle ylenpalttiselle sokerin mättämiselle pitäisi tehdä!

Budjetista vielä sen verran, että vaikka se ylittyi, niin siitä huolimatta menot olivat helmikuulta 100€ vähemmän kuin tammikuulta. Tämä on mielestäni jo iso säästö ja sellainen juttu mihin voisi kiinnittää viikosta, ja kuukaudesta toiseen huomiota. Olen miettinyt myös sellaista, jos nostaisin viikko budjetin aina käteiselle, koska silloin rahan kulutus konkretisoituisi. Näin ainakin mulla on. Kotona on aina pieni possu kolikoita mutta kynnys käyttää sitä on suuri mutta jos samat kolikot olisivat tilillä, käyttäisin niitä matalammalla kynnyksellä.

Helmikuussa vauvasta tuli 10kk.

Voihan haikeus. Vauva on jo 10kk ja huomenna menemme hänen kanssaan vauvavuoden viimeiselle keskoskontrolliin, Jorviin. En voi itselleni mitään, että jokaisen kuukauden vaihduttua haikeus on yhä suurempi. Hän on kohta taapero eikä mikään vauva. Huhtikuussa juhlimme hänen 1-vuotispäiväänsä ja sitä ennen hän pääsee 1-vuotis kuvauksiin. Synttäreille on kiva teema tulossa, siitä lisää myöhemmin. Voisin tällä viikolla kirjoittaa postauksen verran vauvan kuulumisia, sillä viime kerrasta on jo aikaa. Se taisi olla 9kk tiennoilla.?

Helmikuun top 5 luetuimmat.

5. Huonosti nukut yöt.

4. Voisinko olla naisen kanssa?

3. Millaista on olla masentunut?

2. Kuukauden ruokakustannukset.

1. Maksuhäiriömerkintä on kova tuomio.

Maaliskuu alkaa sillä, että minulla on sparraus palaveri ja sitten keskiviikkona apinalla on Jorvissa kehitysseuranta. Torstaina ei muistaakseni ollut mitään sovittua mutta perjantaina nähdään meidän työntekijöitä. Lauantaina olisi kuvasjuttuja ja sunnuntaina saatamme tavata äitikamuni lapsineen.?

Mukavaa alkanutta viikkoa,

Ida

 

Seuraa meitä:

Instassa

Facessa

Viikko 8 – onko musta vaikuttajaksi?

Kirjoitan tätä postausta lauantai-iltana koska sunnuntaina eli viikon viimeisenä päivänä on sovittuja juttuja, joten aamupäivä menee valmistautuessa. Viikko 8 on ollut monenlaisia ajatuksia ja tapahtumia täynnä. Tällä viikolla olen päällimmäisenä paininut tämän harrastukseni kanssa. Teen tätä blogia täydellä sydämellä, mutta siitä huolimatta olen tällä viikolla pohtinut, että onko musta vaikuttajaksi? Suoraan sanottuna teen tällä hetkellä ihan hitokseen duunia asian parissa, jota todella rakastan saamatta leipää pöytään.

Bloggaaminen ja instagramin päivittäminen. Siinä on kaksi minulle sydäntä lähellä olevaa asiaa ja jos joku tulisi sanomaan minulle, että en saisi enää blogata, en hyväksyisi sitä kieltoa. Kaikki muut duunit ja harrastukset olen voinut tähän ikään mennessä lopettaa mutta tätä en lopettaisi. Siitä huolimatta mietin, että onko musta vaikuttajaksi? Seison jokaisen kirjoittamani ja ääneen sanomani sanan takana mutta onko mielipiteeni tarpeeksi kuuluva ja painava, että jonain päivänä voisin sanoa eläväni tällä – taloudellisesti.

Onko musta vaikuttajaksi?

Kerron nyt suoraan faktat faktoina, jotta tästä ei saa sitä kuvaa, että näpyttely on rennon letkeää hommaa, jossa onnistuu kuka tahansa. Sitä se ei ole. Tai no kyllä tässä voi kuka tahansa näpytellä mutta kuka jaksaa ja haluaa näpytellä loputtomiin, jos siitä ei saa palkkaa? Istun tämän harrastuksen äärellä päivittäin. Päivittäin avaan tietokoneen ja pitkin päivää avaan Instagramin. Käytännössä tuntuu, että elän harrastukselleni.

Se, että ei saa palkkaa, olisi sama asia kuin se, että menet Prisman kassalle iltavuoroon kahdeksaksi tunniksi saamatta siitä työehtosopimuksen mukaista tuntipalkkaa iltalisineen. Kuka teistä menisi siihen istumaan ilman, että bruttona voisi saada noin 125€ +/- joitain kymppejä?

Olen ollut kahdessa eri ruokakaupassa töissä, ja kummassakaan en olisi istunut palkatta, minuuttiakaan. Sen sijaan tietokoneen äärellä, harrastukseni parissa olen istunut tuhansia tunteja nostaen käteen tuntipalkallisesti nolla euroa. Se mitä teen blogissa tai mitä teen Instagramissa ei tuota minulle palkkaa. Rakastan ihan mielettömästi tätä ”harrastusta” ja arvostan jokaista teistä siellä koska vaikka en saa konkreettista palkkaa, niin olen saanut teidät. Vaihan päivittäin viestejä osan kanssa ja moni jakaa henkilökohtaisia asioitaan minulle, ja sitä ei voi mitata rahassa. Se on jotain mikä mitataan sydömessä.

Siitä syystä tuntuu pahalta miettiä, että onko musta vaikuttajaksi? Tuleeko musta koskaan vaikuttajaa, joka saisi leivän pöytään siitä mitä tekee ja mikä on suuri intohimo?

Näiden kysymyksien ääreen on hyvä lopettaa ja päättää viikko 8, ja siirtyä hetkeksi sohvalle – apinan nukkuessa päiväunia. Ihanaa sunnuntaita sulle ja hei, kiitos, että olet siellä<3

Ida

Hyppää matkaamme:

Instassa

Facessa

Lue myös:

10kk – vauvan flunssa.

Maksuhäiriömerkintä on kova tuomio.

Meidän perheemme vahvuudet.

Päivä Hoplopissa.

Mitä minulle kuuluu, nyt?