Huonot yöt – näkyy unissa ja kasvoissa.
Hitto miten väsynyt minä olen tällä hetkellä! Ihan tosissaan! Tällä viikolla tai oikeastaan jo koko 9kk mittaisen vauvan iän olen nukkunut yöt huonosti. Eikä syyttämistä ole vauvassa – hän on ollut aina hyvä nukkuja eikä se ole peruja minulta. Todellakaan. Takana on huonot yöt koska olen ollut ensimmäiset 8,5kk itse huono nukkuja. Omaan aamuvirkun ja illan torkun yhdistelmän piirteitä, joka tarkoittaa sitä, että nukkuminen ei ole iltaisin ensimmäisenä mielessä vaan otan sitä kuuluisaa omaa-aikaa illalla.
8,5kk otin sitä myös aamuisin koska päiväni käynnistyvät paremmin, kun saa herätä ihan yksin. Tämä on tarkoittanut usein sitä, että 8,5kk heräsin viiden-kuuden aikaan aamusta juomaan aamukahvia. No tämmöisellä yhdistelmällä painoin menemään yli kahdeksan kuukautta, kunnes lääkärini totesi, että sillä miten nukun, on vaikutusta kaikkeen muuhun. Esimerkkinä vaikka mielenhyvinvointiin.
Ajattelin lopettaa huonot yöt.
Koin sitten tajunnanräjäyttävän ahaa-elämyksen, kun joululoman tiennoilla nukuin satunnaisesti seitsemäntunnin yöunet ja jestas mikä voima sillä oli päivääni! Tuntui, että olin todella virkeä ja jaksavainen eikä päivisin väsyttänyt niin paljoa. No pidettyäni tammikuussa somettoman viikonlopun, lopetin viikonlopuksi puhelimen räpläämisen sängyssä. Somettoman viikonlopun jälkeen ajattelin lopettaa huonot yöt ja alkaa keskittymään siihen ihan tosissani.
Tuntuu nimittäin siltä, että olen saanut huonoista öistä kymmenen vuotta lisää ikää ja se on itselleni niin iso pala, että en viihdy ulkoisessa habituksessani koska tunnen sellaista kokonaisvaltaista väsymystä. Väsymystä, joka näkyy kasvoilla ja tuntuu kropassani. Väsymys on tuntunut kropassa siitä syystä, että huomaan miten helppo väsymyksen keskellä on herkutella ja niin on kierre valmis. No mutta hetken ajan nautin siitä, että nukuin hyvin ja levollisesti, ja se tuntui äärimmäisen hyvältä.
Sitten loppui ilo.
Kyllä, kuten otsikko kertoo, niin siihen loppui sitten ilo. 8,5kk 0-3 kertaa yössä heräävä vauva on alkanut heräilemään ainakin miljoona kertaa yössä eikä syyttä. Hänellä puhkesi hetki sitten ensimmäinen hammas, jonka tuleminen aiheutti sen, että hän heräili öisin tissille miljoona kertaa. No, hampaan puhjettua, hänellä oli pari hyvää yötä, kunnes toissayönä uusi hammas ilmoitti tulostaan.
Tästä on muodostunut sellainen juttu, että jo sänkyyni mentäessä alan odottamaan ensimmäistä heräämistä ja siinä odotellessa räplään puhelinta. En meinaa käydä nukkumaan koska käyn ylikierroksilla ja odotan milloin joku on jotain vaille. Meillä ei nimittäin heräile tällä hetkellä vain vauva vaan täällä heräilee toinen koululaisista. Nyt on ainakin parin viikon ajan menty sillein, että joku herää öisin mutta ei suinkaan samaan aikaan vaan eri aikaa.
Levottomat unet – painajaiset hyökkäävät.
Jotten vain saisi energiaa vähäisistäkin unista, niin unet ovat todella levottomat ja ahdistavat. Ihan tosissaan! Kerron teille nyt kolme unta, lyhykäisyydessään, mitä olen tällä viikolla nähnyt.
Näin unta, että pitkästä aikaa vanha tuttuni pyysi kahville ja sovimme tapaavamme mäkkärissä. Istuimme siellä korkeilla penkeillä, kahvia juoden. Hän sitten ehdotti, josko jatkaisimme kahvin juontia kotonani ja lähdimme minun luokseni. Aloimme sitten pussaamaan siinä ja samassa huomaan, miten minulle on muodostunut vaatteiden alle turkki. En tiedä miten uni päättyi sillä, heräsin samalla hetkellä, kun turkki syntyi päälleni.
Kaksi tuntemaani ihmistä oli menossa naimisiin ja samaa aikaa, kun morsian valmistautui juhlaan, sulhanen pahoinpiteli minua viereisessä huoneessa. Uni jatkui niin kauan samanlaisena, että heräsin.
Vauva oli nukkumassa, omassa kehdossaan ja yhtäkkiä meille alkoi ramppaamaan ihmisiä, joista osa teki lumitöitä pihallani. He olivat sellaisia, jotka eivät olleet koskaan nähneet vauvaa mutta yhtäkkiä halusivat nähdä. He vaan tulivat ovesta sisään ja ilmoittamatta, ja sanoivat heillä olevansa oikeus saada vauva itselleen.
Unettomat yöt, kiitos ja heippa!
Voi miten odotankaan sitä hetkeä, kun hammas puhkeaa ja jokainen meistä nukkuisi levollisesti yön. Rehellisesti täytyy myöntää, että öisin tulee tukea ikävä. Miten ihana olisikaan, jos voisin edes aamuisin juoda kahvikupillisen lämpimänä, rauhassa ja joku muu hoitaisi aamupala tohinat lasten kanssa. Tai vaihtaisi vauvalle vaipan ja lukisi kirjaa hänen kanssaan, jotta voisin istua hetken rauhassa. Tiedän toivovani tällä hetkellä kuuta taivaalta mutta ehkä saan jossain vaiheessa sanoa unettomille öille kiitos ja heippa.
Ehkä. Kunnes kolmas hammas tekee tuloaan ja neljäs painajainen tulee uniin.
Ida
MITEN SIELLÄ NUKUTAAN?
Lue myös:
Seuraa meitä: