Hae
Elämänmakuista matkaa

10kk vauvan flunssa.

Kello on nyt vaille kuusi aamulla ja istun kirjoittamassa tämän päivän tekstiä koneella. Koululaiset nukkuvat yläkerrassa ja kissa makaa eteisen lattialla. Vauva puolestaan olohuoneessa, lattiantasolle nostetussa vaunukopassa. Sohvalla on lempilakanoissani oleva peitto ja kaksi tyynyäni. Siellä ne kutsuisivat minua nukkumaan vaan eihän tässä taloudessa nukuta.

Ei silloin kun vauvan ensimmäinen flunssa on iskenyt. Jo toissa yönä heräsin lukuisia kertoja siihen, että vauva rohisi. En kuitenkaan ajatellut sen olevan vauvan ensimmäinen flunssa. Olimmehan välttyneet siltä jo 10kk mittaisen ajan eikä kukaan muu meistä ollut tai ole ollut lähiaikoina kipeänä. Hiljalleen flunssan merkit lisääntyivät.

Vauvan flunssa tuo unettomuutta, sylin tarpeisuutta.

Siinä kaksi hyvin voimakasta merkkiä siitä, että joku on vinksinvonksin. Apina ei eilen nukkunut päiväuniaan kuin muutaman kerran, puolen tunninmittaisissa jaksoissa. Hänen viihtyvyytensä lempiasioiden äärellä oli lähes olematon ja sylissä oli kaikista kivointa olla. Mahdollisimman lähellä.

Sain eilen äitini tänne iltapäivällä, illaksi ja hyvä niin. Miten sattuikaan sopivasti, että jo aikoja sitten sovittu päivä ajoittui sille päivälle, kun vauvan ensimmäinen kuume nousi. Sain pitää vauvaa rauhassa sylissä, laittaa häntä unille ja imettää häntä niin tuhottoman monta kertaa, kun hän tarvitsi. Samalla äitini touhusi koululaisten kanssa ja teki meille ruokaa.

Uneton yö.

Eilinen alkuilta meni ihan hassusti, joten osasin odottaa, ettei yötä vasten helpota. Vauva oli todella itkuinen ja nukahti ainoastaan syliin. Joka kerta kun laskin sänkyyn, hän alkoi hetken päästä huutamaan enkä yhtään ihmettele! Onhan tukkoisena todella kurja maata, joten ilmankos hän nukahti syliisi lähes pystyasennossa. Aikani tätä kaavaa toistettua, tuumasin, että olisi hyvä siirtyä alakertaan, jotta takaisin koululaisille mahdollisimman hyvä unisen yön.

Niinä siirsin peittoni tyynyineen sohvalle ja nostin vauvan vaunuihin. Tässä vaiheessa kello oli jälkeen yhdeksän ja vauva ei ollut yöunille käytyään nukkunut edes yhtä kokonaista, tuntia. Puolikkaasta tunnista puhumattakaan.

Puolen yön aikaan sain hänet vaunuihin nukahtamaan, ja siitä alkoi sitten meidän katkonainen yömme, jonka aikana vauvan kuume nousi ja flunssaisuus kasvoi. Joka kerta kun nostin hänet syliin, tunsin kuumelääkkeestä huolimatta, että hän oli lämmin ja kuuma.

Kohti viikonloppua.

Nyt olen päässyt tekstin loppuun ja vauva heräilee, koululaiset myös ja kissa hävisi eteisestä jonnekin. Tänään koululaiset lähtevät isälleen ja jään kuumeisen vauvan kanssa kaksin kotiin. Tälle viikolle oli sovittuna paljon kaikenlaista kivaa ja tärkeää menoa mutta tätä se elämä on. Unettoman yön jälkeen on kaadettava kahvia kuppiin, järjestettävä viikonloppu uusiksi ja lompsittava apteekkiin – monta asiaa menee uusiksi.

Sitä elämänmakuinen matka on, kun apinanpoikanen sairastaa.

KAIKKI VINKIT NUHA-KUUMEISEN VAUVAN HOITAMISEEN OTETAAN VASTAAN!

Ida

 

Lue myös

9kk vauva

Vauvan fysioterapia.

Seuraa meitä:

Instassa

Facessa