Onnellinen fiilis, tänä perjantaina.
Tänään on perjantai ja hyvän ystäväni syntymäpäivät. Olen odottanut tätä päivää todella kovasti koska tämä on päivä, jolloin saamme viettää aikaa ilman meidän isoja lapsia. Olemme tunteneet hänen kanssaan siitä asti kun plussasimme ja nähneet lähes aina koko lapsilauman kanssa, mikä toisaalta on ollut myös ihanaa koska meidän jengi sulautuu hyvin yhteen. Näin yksinhuoltajana lapset ovat väistämättä koko ajan tässä, jollain kokoonpanolla, joten se, että lapset tulevat keskenään toimeen ystävien lasten kanssa on valtavan suuri rikkaus. Minulla todella onnellinen fiilis siitä, että lapsillani on elämässä ystäviä keiden kanssa he saavat viettää aikaa ja ketkä ovat osa meidän elämäämme, niin juhlina kuin arkena.
Siitäkin olen onnellinen, että lapseni tulevat toimeen treffikumppanin lasten kanssa. Se on tärkeää. Monta vuotta olen ratsastanut sillä ajatuksella, että lasten on pakko tulla toimeen ja pakko jopa lähtiessään halata koska toimeen tuleminen kuuluu hyviin käytöstapoihin, ja halaaminen on yksi osa sitä mutta paskat. Lasten ei todellakaan ole pakko tulla toimeen kaikkien kanssa enkä enää pakota heitä yhteenkään halaukseen. En enää.
Se, että lapseni antavat halauksen jollekin ja tulevat toimeen jonkun ihmisen kanssa, on heistä itsestään lähtöisin ja samalla minulle valtava rikkaus.
Onnellinen fiilis.
Tänä perjantaina voin sanoa olevani todella onnellinen. Onnellinen siitä, että sain eilen viettää päivän treffikamuni kanssa ja onnellinen siitä, että saan tänään ystäväni tänne yökylään. Ajattelimme tänään käydä syömässä ja illalla höpistä lonkeroiden kanssa, pienten nukkuessa, toivottavasti sikeästi. On kiva saada kotiin seuraa mutta ennen seuran saamista tulee pakata ja siivota. Lähdemme nimittäin lasten kanssa tuetulle lomalle sunnuntaina, jota olemme odottaneet monta kuukautta.
Kuusi päivää täyttä ylläpitoa. Kuusi päivää ohjattua tekemistä. Kuusi päivää yhdessä oloa.
Haen tänään turvaistuimen vuokralle koska Onnibussiin tarvitsee turvaistuimen taaperolle, joka toivottavasti nukkuisi osan 4,5h kestävästä matkasta. Sanotaan, että asenne ratkaisee ja sitä asennetta olen tässä yrittänyt kovasti kasvattaa, jotta meidän bussimatka ei tyssäisi jo ensimmäisen vastaantulevan kaupungin kohdalla. Taapero ei ole koskaan viihtynyt kaukalossa, joten varaudun siihen, että bussimatkan jälkeen olen yksinäisen loman tarpeessa.
Tosin ottaisin sinne yksinäiselle lomalle deittikamuni mukaan koska olen hänestä tällä hetkellä todella onnellinen.
Ida
Lue myös:
Seuraa meitä: