Hae
Elämänmakuista matkaa

Taapero 1v ja 4 kk.

Maanantaisin Instagramissa saa äänestää keskiviikon postausta ja taapero 1v ja 4 kk on ollut jo muutaman viikon hyvällä kakkossijalla. Nyt ajattelin, että toiveenne kuullaan ja kerron, että millainen tapaus keskosena syntynyt, ja apinaksi lempinimetty taapero on tänään. Yhden vuoden ja neljän kuukauden iässä. Siitä mistä olemme lähteneet liikkeelle taaperon kehityksessä ja kasvussa voi lukea täältä – sektio pelasti vauvan. 

Sektio todellakin pelasti vauvan ja ilman sitä voi kauhuskenaariot pyöriä mielessä. Päivittäin olen kiitollinen siitä, että raskaaksi tuleminen muutti elämäni suunnan ja sain taaperon elämääni, täydentämään lapsilukuni. Olen aina sanonut, että taapero on aurinkoni ja näin se on. Hänen hymynsä ja naurunsa sulattaa sydämeni, ja muistuttaa minua siitä, että jokaisessa hetkessä on valoa ja iloa.

Taapero 1v & 4 kk kehitys.

Hän kävelee. Hän kiipeilee. Hän syö itse. Hän syöttelee palloa. Hän osoittaa asioita ja esineitä. 

Siinä noin muutama esimerkkinä. Taapero on todella fiksu ja ymmärtää puhetta lahjakkaasti. Häneltä ei vielä tule sanoja mutta kommunikaatio toimii ja hän ymmärtää niin pyynnöt, ohjeet, sanat kuin kiellot. Vastapainoksi osoittaa äänteillä, sormin tai kiljuen mitä haluaa. Taaperolla ei ole mitään itsesuojeluvaistoa ja hän luulee, että sohvasta voi kävellä alas, ja sehän on varsin ärsytyttävää jos siitä kielletään. 

Taapero osallistuu niin astianpesukoneen napin painamiseen kuin imurin perässä tallustamiseen, että pyykkien laittamiseen koneeseen. On hienoa miten osallistuva ja läsnäoleva hän on. Kaiken tämän keskellä tuntuu, että puhun mitä tahansa, hän ymmärtää sen. Se on hieno tunne! 

Touhuamisen ja tutkimisen lisäksi hänellä on paljon mielenkiinnon kohteita. Hän pitää ulkoilusta hiekkalaatikolla ja hiekan kaatamisesta syliin. Taaperosta on mukava silitellä aamuisin kissaa, joka kiehnää hänessä heti herättyään. Eikä taaperolla tule koskaan tylsää isosisarusten kanssa, joiden kanssa hän pitää mm. kylvyssä olemisesta.

taapero 1v ja muut.

Taapero tunnistaa lähipiirinsä ja osoittaa huomion heihin, niin kasvokkain kuin puheissa. Hän on soittanut muutamalle läheiselle videopuhelun, jota odottaa aina hymy korvissa saakka. Taapero tunnistaa nimettäessä läheisiä ja huomaa heidät osoittamalla. Hän myös on läheisten sylissä ja viimeisimpänä meni tulevan avopuolison syliin, ojentaen kädet. Se oli liikuttava hetki. Kuten on aina sekin kun taapero kiljuu innoissaan koululaisten isän tullessa meille. On ihana nähdä miten taapero riemastuu läheisten näkemisestä ja aamuisin odottaa koska isosisarukset heräävät. 

Hänen 11 kilon painoon mahtuu miljoona kiloa rakkautta muita kohtaan sekä läheisyyden kaipuuta minua kohtaan. Viime aikoina yksinhuoltajuus on tuntunut vahvasti tilanteissa, joissa uudet ihmiset ovat laukaisseet taaperossa runsaat yö heräilyt ja itkun jos liikun sentin päähän hänestä. Päivä päivältä hän hyväksyy uudet perheenjäsenet osaksi minun tonttiani, jossa hänen mielestään vain hän saisi olla. Minun sylini on hänen paikkansa. 

Mutta ei ihme. Olenhan taaperon ainut huoltaja ja ainut päivittäisessä arjessa mukana oleva, jokaiseen hetkeen vastaava äiti, että vähemmästäkin taitaa pelottaa se, että äiti pitää jakaa toisten kanssa. Ilokseni olen huomannut, että se, että taapero näkee päivittäin tulevaa avopuolisoani, on tehnyt vaan hyvää. Jokainen päivä on taaperolle parempi kuin edellinen päivä ja eilen sain jopa mennä vessaan rauhassa. Edistystä sitten parin viikon takaiseen.

taaperon arkipäivät.

Taaperon päivät alkavat noin kuuden maissa ja päättyvät noin kuudelta illalla. Tosin eilen laitoin hänet nukkumaan vasta kahdeksalta ja halusin nähdä miten tämä vaikuttaa öihin. Sehän vaikutti sillä tavalla, että hän heräsi yöllä vähemmän mutta kuvitteli kello 4:50, että on okei herätä. Ei ollut ja pääsin, että pidän hänet sängyssä siihen saakka kunnes kello on kuusi. No hän huhuili vielä kello 5:45 sängyssään. Myöhempään nukkumaanmeno ei tuottanut kokonaisuudessaan tulosta öihin. Heräilyyn kyllä mutta ei heräämisen ajankohtaan. Katsotaan miten tämä päivä jatkuu.

Taapero nukkuu yhä noin 5h mittaisia päiväunia, kahdessa osassa. Eilen nukkui 1x3h ja 1x2h. Ihan mieletöntä. Hänen unentarpeensa on yhtä suuri kuin hänen ruokahalunsa viitenä kertana päivässä. Tai no joskus jopa seitsemänä kertana kun hän syö esimerkiksi aamupalan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran minun kanssani, aamukahvini äärellä ja toisen kerran koululaisten kanssa.  

Meidän päivät eivät ole kovin kummoisia. Ihan perus touhuilua ja tutkimusmatkailua. On päiviä, jolloin taaperoa kiinnostaa leikkiä autolla jopa tunti putkeen. Sitten on päiviä, jolloin ulkoillaan koko päivä tai vastapainoksi olemme sisällä koko päivän. Taapero on tosissaan vielä kotihoidossa eikä meillä olen sen suurempaa ohjelmaa päivisin. Eikä sellainen varmaan edes mahtuisi taaperon rytmiin. Olin ajatellut, että käymme seurakunnan tarjoamissa kerhoissa mutta näillä rytmeillä sellaiseen ei vielä päästä.  

Toisaalta. Hyvin saamme päivisin ajankulumaan ilman kerhoja. Tärkeintä kuitenkin tällä hetkellä on se, että saan olla hänen kanssaan kotona.

Ida

Lue myös:

apinanpoikanen

1v yökylässä