Hae
Elämänmakuista matkaa

Paska päivä, hyvä viikon aloitus

Ihanasta viikonlopusta siirryin rytinällä maanantaihin, joka alkoi sillä kuinka heräsin väsyneenä yön jäljiltä. Kolme lasta piti vuorollaan hereillä, niin vatsakipujen kuin kuumeen vuoksi, että kasvukipuja itken. Yössä tuli pitkästä aikaa kerättyä askeleita hävyttömän paljon. Siitä se paska päivä sitten alkoi. Väsyneenä on hyvä vastaanottaa isältään tulevat koululaiset, jotka hehkuttivat iskän tarjoamaan Oreo-muro iltapalaa. Siinä missä minä tarjoilen vastapainoksi aamuisin kaurapuuroa. Rehellisesti sanottuna, pikkaisen vitutti iskän oreo murot.

paska päivä tuoksui

Kipeiden lasten vuoksi piti perua päivän menoja, kaksin kappalein. 

Tulin asioilta kotiin, niin täällä odotti asunto, jossa on valot päällä keskellä kirkasta päivää. Joka puolella sekä lautasia mukeineen, jotka eivät olleet päässyt pesukoneeseen asti. 

Kaiken papatuksen keskellä mitä ääneen pidin, oli kiva tuoksutella vieressä pyörivän koiran ripulia ja lähettää hänet pesulle. Hajua ei tarvinnut kauaa paikantaa kun silmiin osui isot ripulit keittiön lattialla. 

Eikä tämä ole päivän ainut paska episodi. Asioilla oli kiva huomata, että vaippansa täyteen kakanneen taaperon puhtaat vaipat olivat jääneet kotiin. Kiva oli lähteä siinä ilman vaippaa olevan taaperon kanssa etsimään täyttä vaippapakettia, yhden vaipan vuoksi. 

Lasten erilaisten nitinöiden ja natinoiden keskellä olen ollut tänään todella huono puoliso. Pitkin päivää kun jokin asia epäonnistuu, niin tulee tiuskaistua toiselle osapuolelle aiheettomasti mutta hiton rumasti. Tässä asiassa mieheni on minua ihan kuusi nolla parempi! Hän ei ole koskaan tiuskinut minulle mutta minä sen sijaan tänään kaksin kappalein hänelle. Ärsytti kun piti äyskiä.

yhdestä asiasta toiseen

Tänään, mielenterveyspäivänä olen paskan päivän keskellä muistellut niitä hetkiä kun mieleni oli todella musta. Sellainen mieli ei kestänyt yhtään tämmöisiä päiviä ja olin todella maassa. Sellaiset päivät, joissa epäonnistumisia tulee toinen toisensa perään, ovat päiviä, joissa masentunut mieleni ei olisi kestänyt yhtään. Aikoinaan, melkein kolme-kaksi vuotta sitten. Vielä kevät oli mielelleni raskasta aikaa mutta kesän valo, vapaus ja rentous muutti mielen suunnan. 

Välillä toivon, että mielen suunta muuttuisi myös lapsilla, jotka osaavat näyttää papatuksella kurjuuden. Eikä siinä mitään, se on elämää mutta hitto kun tänään on ollut sellainen olo, että mikään ei ole kenellekään hyvä. Yritä siinä sitten tehdä jotain mukavaa yhdessä, neljän seinän sisällä. 

Ei onnistu mutta se jos mikä on onnistunut, on lähes kolmen vuoden mittainen terapian polku. Voi miten paljon kolmeen vuoteen mahtuu tunnetiloja, pettymisiä takapakkeineen ja epätoivoisia hetkiä. Kokemuksen rinta äänellä sanon, että missään nimessä epäonnistumista ei pidä soimata itseään. Ne kuuluvat elämään. 

Kuten kuuluvat paskat maanantait ja vittumainen mieli. 

MUISTA, AVUN HAKEMINEN EI OLE HÄPEÄ EIKÄ MASENNUSDIAGNOOSI TUOMIO.❤️

Ida

 

Lue myös:

Kaiken takana on masentunut