Hae
Elämänmakuista matkaa

Uusperhe, vastasiko odotuksia?

Terveisiä täältä nuhanenien keskeltä, jossa käsidesi, hunaja, burana ja kuuma juoma ovat tulleet tutuksi. Syysloman kolmas päivä on täällä ja meidän piti olla juuri tänään sukuloimassa mutta syysflunssa vei voiton. Kuukauden päästä paremmalla onnella. Kello on hieman yli kahdeksan illalla ja nyt vasta on aikaa maata aulan lattialla, blogitekstiä kirjoittaen. Kolme viidestä nukkuu, kaksi muuta katsovat hetken elokuvaa kunnes hekin hipsivät yläkertaan. Minulle annettiin toivepostaukseksi kertoa, että onko uusperhe vastannut odotuksia ja tämä oli todella mielenkiintoinen postaus. Postaus, johon osallistutun mieheni kertomalla mitä mieltä hän on.

uusperhe

uusperhe, vastasiko odotuksia?

Tavatessamme mieheni kanssa asuimme kumpikin tahoillamme omien lapsiemme kanssa, yksinhuoltajina, joten jo alusta asti hyppäsimme syvään päätyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että tiesimme millaista vanhemmuus kaikkinensa on ja kumpikin meistä on kokenut yksinhuoltajuuden tuomat haasteet, monenlaisine kirjoineen. Emme siis kumpikaan odottaneen sitä, että aloittaisimme seurustelun keskittymällä vain meihin. Heti alusta asti mukana ovat olleet viisi lasta, yksi kissa ja kaksi mäyräkoiraa – melkoinen setti. 

Kumpikin meistä tiesi sen, että ensi treffeistä eteneminen kohti saman tien alkavaa seurustelua tapahtuisi kokonaisuus mukana. Kokonaisuuden sujuessa heti ensi tapaamisella, oli melko selvää, että tämä on menoa ja muodostamme uusperheen. Yhteensopivuudesta huolimatta kaikki ei tietenkään meilläkään ole mennyt sujuvasti ja meilläkin on tullut kaksi asiaa yllätyksenä. Tai no toinen oli odotus ja toinen ehkä pieni yllätys meille. 

Odotukset oman ajan suhteen eivät ole toteutuneet kuten ennen ja se tuli yllätyksenä, miehen sanojen mukaan.  

Sulla on ennen ollut vapaata aikaa ja mulla on ollut vapaata aikaa, joten totta kai se tulisi jatkumaan. 

Aivan. Siinä missä kahden yksikön kodeissa saimme mieheni kanssa niin sanottua omaa-aikaa melko usein, niin nyt emme saa. Tämä on tullut kummallekin pienenä yllätyksenä ja sellaisena asiana mihin kumpikaan meistä ei ajatellut tulevan muutosta. Luulimme, että totta hitossa asiat menisivät oman-ajan suhteen kuten ennen. Vaan ei ole mennyt.

uusperhe

Heti syvään päätyyn

Se, että hyppäsimme syvään päätyyn ja astuimme heti uusperheeseen, ei ole kumpaakaan kaduttanut. Päivittäin meillä on tapana sulkea päivä ja tämä tarkoittaa sitä, että keskustelemme päivän kulun läpi ja avaamme asioita, jotka ovat sydämellä. Kummankin tai vaan jommankumman. Toinen asia mikä meidän keskusteluissa on noussut esille, on se, että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän tarvitsijoita. Tämä ei tietenkään ollut uusi asia tai asia, mihin emme olisi osanneet varautua. 

Tämä on kuitenkin asia missä olemme huomanneet kuinka raskasta se on, jos ja kun, useampi lapsi tarvitsee samaa aikaa jotain. Siinä missä ennen kädet ovat riittäneet kahdelle ja kolmelle lapselle, tuntuu siltä etteivät kädet enää riitä. Onhan tässä viisi lapsisessa perheessä tekemistä, huoltamista ja puuhaamista. Kaikki tapahtuu tuplana ja aikuisia väsyttää tuplasti vaikka kahdestaan tässä olemme. 

Kuten sanottu, mitään suuria ja hattaran vaaleanpunaisia odotuksia meillä ei ollut uusperheemme suhteen. Teemme ja olemme paljon perheenä, kokonaisuutena, ottaen joskus aikaa biologisille lapsille. Tämä verottaa paljon ja se, että omaa-aikaa ei saa kuten ennen, tuntuu joskus ärsyttävältä! 

Mutta, meille tärkeintä on se, että tiedämme ettei kumpikaan aikuisista rajoita toisen omanajan juttuja. Kumpikin toivoisi kummankin saavan sitä enemmän ja näin ollen ymmärrämme toistemme harmistuksen siitä, jos jääkiekko matsia ei pääse katsomaan tai kun blogitekstiä ei mihin aikaa tahansa kirjoitella. 

Joskus jääkiekko matsi pyörii nappikuulokkeista, nukutuksen aikana tai blogitekstiä kirjoitetaan illan pikkutunteita. Näillä mennään nyt. 

Ida

 

Lue myös:

Pariskunta kysymyksiä ja vastauksia

Seuraa meitä:

Instassa