Hae
Elämänmakuista matkaa

Mitä kuuluu parisuhteelle?

Eilen illalla laittaessani taaperoa nukkumaan, mietin, että miten lyhyessä ajassa voi tuntua siltä kuin olisi tuntenut toisen aina. Tiedättekö sen tunteen? Se on aika maaginen tunne. Muistan sen hetken kun tapasimme avopuolisoni kanssa yhtenä lauantaina, kaikkien lasten kanssa. Istuessani puistonpenkillä hänen vieressään tuntui siltä kuin olisin istunut siinä aina. Minulla oli siinä hetkessä hyvä olla hänen vieressään ja nyt, 3,5 kuukautta myöhemmin hyvä olo on saanut vierelleen turvallisuuden tunteen. Ihan parasta. Pohdin eilen illalla sitä, että mitä kuuluu parisuhteelle tänään ja samaa asiaa pohdimme välillä avopuolisoni kanssa. Se tekee hyvää!

Jännitin yli kolme kuukautta sitten olleita ensi treffejämme todella paljon. Lähinnä sitä, että saapuuko hän paikalle. Skeptikkona lähdin liikkeelle tietämättä, että pian hänestä tulisi avopuolisoni. Kahden viikon kuluttua ensi tapaamisestamme päätimme laittaa lusikat samaan laatikkoon, kirjaimellisesti. Se hetki kun lajittelimme välineitä samaan laatikkoon ja kannoimme hänen tavaroitaan meidän 97m kotiimme, oli upea ja täydellinen. Muutto tuntui jo alun ajatuksista asti hyvältä mutta toki sitä jännitin, hyvällä tapaa. Olinhan tekemässä päätöksen, jonka haluaisin kestävän lopun elämän.

parisuhteelle

ahdistuin parisuhteelle

Haha! Muistan sen ahdistuksen tunteen kuin eilisen mikä minulle muutaman kerran tuli meidän suhteemme alussa. Olinhan ollut pitkään yhden vanhemman perheenä, sinkkuna ja itsenäisenä naisena, että alussa muutaman kerran ahdisti se, kun toinen oli siinä vieressä. Pesi muun muassa kissani oksennuksia! Ne hetket, joissa toisen läsnäolo ahdisti, ovat kaukana. Todella kaukana. Nykyään ja oikeastaan jo kuukauden kuluttua tapaamisesta ahdistus oli muisto vaan. Muisto, jonka tunne oli myös hyvä ja herättelevä. 

Enää ei ahdista avopuolison seura ja tahto olla kanssani. Hänen seurassaan on niin hyvä, onnellinen, turvallinen ja varma olla. Kertaakaan en ole kyseenalaistanut hänen tahtoaan olla kanssani. Sillein vakavasti kyseenalaistanut. Hän on osoittanut ja osoittaa yhä kuinka tahtoo, haluaa ja on kanssani, nyt ja aina. Tunne minkä avopuolisoni saa minulle, on tunne mitä kukaan ei ole ennen saanut minulle. Vastasimme yhtenä päivänä meille esitettyihin kysymyksiin ja sieltä voi myös lukea kuinka samankaltaisia ajatuksia meillä on suhteestamme ja toisistamme. Ihan mieletöntä!

parisuhteelle

mitä kuuluu parisuhteelle?

Ensipusujen jälkeen on vaihdettu monta pusua. Niin monta ettei laskuissa pysy ja se kertoo aika hyvin mitä meille kuuluu tänään. Olemme vain kerran lähteneet ovesta ulos ilman pusua ja sen tapahduttua, kumpaakin suretti. Laitoimme melko pian viestit perään ja totesimme, että ilman pusua lähteminen ei sovi meille. Meidän yhteisissä arvoissa on toisen kosketus, kunnioittaminen ja yhteen puhaltaminen myös niinä hetkinä kuin jokin asia ottaa aivoon. Yleensä meitä ottaa aivoon jokin meistä riippumaton asia eli esimerkiksi nälkäkiukun vuoksi maailmaa nurin kurin katsovat lapset. Ei sen kummempaa. 

Meillä ei ole mahtunut yhtään erimielisyyttä arjen kotitöistä, taloudesta, lapsista tai toistemme toiminta tavoista. Oikeastaan emme ole riidelleen koskaan. Olemme olleen ennemmin väsyneitä vanhemmuuden mukana tuleviin asioihin, kuten toista viikkoa kestäneeseen sairastamiseen. Toisiimme emme ole kertakaan olleet väsyneitä tai kyllästyneitä. Päinvastoin, saamme toisiltamme voimaa, iloa ja energiaa hetkiin, joissa kuppi meinaa kiehua yli. 

Vastaus kysymykseen on, 

Meidän parisuhteelle kuuluu hyvää. 

parisuhteelle

parisuhde, jossa ei tarvitse arpoa

Meidän parisuhteessa ei tarvitse miettiä sanamuotoa ennen suun avaamista eikä arpoa millä tuulella toinen ehkä tänä aamuna olisi. Meidän parisuhteessa toisen pysyvyyteen voi luottaa ja suhteen varmuus on läsnä päivittäisissä toiminnoissa, ja yhdessä olossa. Arvostan meidän suhteessa sitä, että emme tappele, emmekä vanhempina astu toistemme varpaille. Emme myöskään koskaan ole puhuneet toisistamme rumasti emmekä vähätelleet toistemme tunteita.  

Meidän parisuhteessa saamme olla sellaisia kuin olemme ja koemme mieheni kanssa, että suhteemme paranee päivittäin ja samalla se syvenee. Meillä on mielettömän syvä yhteys ja avoimuus, vahvat juuret avoliitossa ja iso rakkaus toisiamme kohtaan. 

Tämä on sellainen juttu mikä heijastuu lapsiin ja sitä haluamme heille näyttää. Parisuhteen, jossa puolisoilla on hauskaa toistensa kanssa mutta jossa puolisot osaavat myös keskustella sekä pussailla. Mielestäni on tärkeää näyttää lapsille terveen parisuhteen mallia, jossa vanhemmat halailevat, huomioivat pienillä eleillä toisiaan ja ovat onnellisia. 

Mikä sen parempaa kuin olla parisuhteessa, jossa kuuluu hyvää ja missä saa olla onnellinen. Jokaisena hetkenä. Upeaa. 

Enpä ennen kesää osannut odottaa tapaavani loppuelämän kumppanin, jota rakastan todella paljon ja jonka kanssa saan tuntea olevani maailman parhainten kohdelluin nainen, ja äiti. 

Ida