Hae
Elämänmakuista matkaa

Koti sairastelun aikana

Hiphei ja terkkuja täältä sairastuvalta! Tänään on ensimmäinen päivä sitten viikkoihin kun meidän perheessämme kaikki pääsevät ulos samaan aikaan, ilman armotonta yskäkohtausta. Meidän koti on sairastelun aikana ottanut osumaa mutta siitä huolimatta halusimme käyttää tämän ainutlaatuisen hyvän päivän siihen, että emme alkaneet siivoamaan vaan lähdimme ovesta ulos.

Kävimme aamupäivästä Ikeassa avopuolisoni ja exäni sekä kahden lapsen kanssa. Oli ihana olla liikenteessä taaperon kanssa, joka pystyi istumaan kärryissä ja nauttimaan siitä iloisesti naureskellen! Taaperolla todettiin alkuviikosta kahden korvantulehdus ja samaan hetkeen hänellä oli ja on puhkeamassa kaksi hammasta. Kaikki tämä nostatti korkean kuumeen ja jo ennen näitä hänellä vuosi nenä noin pari viikkoa. Eli kuten huomaatte, niin täällä perheessä sairastelu on ottanut ison vaihteen silmään ja se tarkoittaa sitä, että olemme avopuolison kanssa olleet hieman väsyneitä kaiken keskellä. Aivan kuten uneton yö – postauksessa kerroin!

kipeät lapset

Eikä meillä tosissaan ole ollut sairaana ainostaan taapero vaan on täällä muutkin lapset sairastaneet. Tästä päästään siihen, että vaikka kerron täällä vain taaperon oireista, niin se ei tarkoita sitä etteikö meidän perheessämme muiden oireet olisi yhtä tärkeitä. Muut lapset ovat niin isoja jo, joten heidän ihan kaikki jutut eivät kuulu tänne. Niin se vaan on. Se jos kerron, että koko perhe sairastaa, ei tarkoita ilman erittelyä sitä etteikö koululaisten sairastelu olisi yhtä surullista minulle, äitinä. Koululaiset ovat todella isoja jo, oman yksityisyyden omaavia ja sitä toivovia. Tätä haluan äitinä kunnioittaa.

Se, jos kerron, että taapero on itkenyt koko yön, ei käännyt häntä vastaan tai ole ikätasoisesti poikkeuksellista. Mutta se jos kerron jotain koululaiseen liittyvää, voi kääntyä häntä vastaan tai rikkoa hänen yksityisyyden, rauhan esimerkiksi sairastaa. Saatteko kiinni mitä tarkoitan? Lähdin hieman sivuraiteille mutta halusin vain muistuttaa, että ulospäin näkyy yksi biologinen lapsi mutta samalla rakkauden viivalla on kolme biologista lasta. Yhtä tärkeinä ja arvokkaina kaikki.

koti sairastelun aikana

Asiani tässä postauksessa alunalkaen oli se, että tässä sairastaessa sitä on samalla potenut huonoa omaatuntoa siitä kun en ole kahden päivään blogannut MUTTA samalla olen miettinyt sitä, kuinka oikeasti on hyvä mennä joskus sieltä mistä aita on matalin. Näin olen esimerkiks meidän kodin siisteyden suhteen tehnyt. Tai no, ei tätä kotia voi siistiksi sanoa mutta sehän se pointti nyt on! Olen ollut sairastelun keskellä niin helkutin väsynyt ettei tosikaan!

Parina yönä nukuin vähemmän kuin koskaan ennen taaperon iän aikana olen nukkunut ja se tuntuu yhä elimistössä. Henkisen väsymyksen, fyysisen jumituksen ja painavilta tuntuvien jalkojen kanssa oleminen on pitkäkestoisena todella raskasta. Se on hämmästyttäsää miten mustaksi mieli voi mennä siinä vaiheessa kun harteilla on unettomia öitä, runsasta väsymystä ja raskasta fiilistä.

Kaiken keskellä olen antanut itselleni armoa kodin suhteen enkä ole jaksanut pestä pyykkiä yhtä ahkerasti tai kerätä tavaroita joka paikasta lojumasta. Olen niin sanotusti löysännyt nutturaa tai ainakin yrittänyt löysätä ja himmannut kotitöiden suhteen. Pyykit tippuvat koreista lattialle, lelut ovat vallanneet lattiapinta-alaa ja keittiö, no siellä on yhtä sun toista tavaraa etsimässä omaa paikkaansa. Aina ei vaan jaksa.

toivoa näkyvissä

Onneksi tässä on kuitenkin toivoa näkyvissä ja tänään tosissaan pääsimme jo kaupoille, hyvillä fiiliksillä! Tarkoitus olisi saada ensi viikolla 4/5 niin kouluun kuin päiväkotiin. Kaipaan jo rutiineita, arjen rytmejä ja sitä, että voin päivisin tehdä mitä haluan! Toivottavasti meidän perheemme syysflunssat olisivat tässä. En nimittäin kaipaa enää yhtään neljän seinän sisällä kökkimistä enkä yhdenkään räkänokan yöllisiä valvottamisia. Mutta saanko sanoa mitä hyvää tässä sairastelussa on ollut?

Kaiken keskellä olen osannut ottaa sopivia hetkiä sille, että lepään itse. Edes vartin verran. Se on tehnyt hyvää ja kantanut aina kohti seuraavaa aivastusta.

Ihanaa Halloween viikonloppua!

Ida

Seuraa meitä:

Instassa