Hae
Elämänmakuista matkaa

Vuosi sitten marraskuussa

Marraskuu on alkanut ja tällä viikolla olisi jälleen isänpäivä, joka nostattaa monenlaisia tunteita pintaan. Niin se taitaa nostattaa muissakin sillä katsottuani mitkä olivat viime vuoden luetuimmat postaukset, nousi isänpäivä aiheiset jutut suosituimmaksi. Nostan tähän postaukseen jo totuttuun tapaan vuosi sitten kuluneen kuukauden luetuimmat postaukset eli nyt on luvassa vuosi sitten marraskuussa luetuimpien joukkoon päässeet postaukset. Mistä kirjoitin vuosi sitten? Mitkä olivat silloin top vitosessa? Mikä aihe oli mielenpäällä?

Vuosi sitten marraskuussa

5. 7 kk ikäinen vauva

”Jos voisin ajan pysäyttää, pysäyttäisin sen nyt hetkeksi. Vauvan kasvu kertoneen sen, miten nopeasti aika menee ja kuinka 7kk sitten tänään sektio saliin mentäessä en osannut kuvitella mitä on tapahtumassa. Tiesin, että vauvani olisi syntymässä kuusi viikkoa etuajassa mutta että nyt. Siinä hetkessä, juuri sinä päivänä, 18 h varoitusajalla. Otin vastaan sen mitä tulin, vaikka tieto siitä, että kuinka terveenä vauva syntyisikään, oli epävarmaa. Yhtä epävarmaa kuin hänen ensimmäiset tuntinsa sekä ensimmäiset päivät.”.

Sanotaan, että aika kuultaa muistot mutta meidän kesken sanottuna taaperon synnytyksen muistoa aika ei ole pehmentänyt. Joskus mietin, että mitä jos saisin neljännen lapsen (huom. mitä jos, älkää lukeko, että saan/haluan.), kuinka kestäisin mahdollisesti kaiken uudestaan. Taaperon aikainen riskiraskaus, ennenaikainen synnytys ja menetyksen pelko ovat sellaisia mitä en enää koskaan kestäisi uudestaan. Pelkkä ajatuskin synnytyksestä nostattaa tunteet pintaan. Minulle sektio synnytys oli epätoivottu tapa, ennenaikaisuus merkki mahdollisesta menetyksestä ja keskosuus pelkoa pitkäaikaisesta sairaudesta. Kiitos mutta kaikkea psyyke ei kestäisi.

Vuosi sitten taapero oli 7kk ikäinen ja nyt yli 1,5v ikäinen. Nauti lapsesi lapsuudesta, he sanoo.

4. luetuin postaus marrakuussa oli:

Neljä vuotta sitten ihastuin

”Se lause mielessä lähdin täysillä eteenpäin hyvältä tuntuneeseen suhteeseen. Olin aivan ihastunut, päätä pahkaa. Muistan yhä, neljä vuotta tapaamisen jälkeen sen tunteen mitä silloin kannoin sydämessäni. Vieressä monet jarruttelivat puolestani mutta minä en kuunnellut. Annoin palaa ja kovaa. Sillä hetkellä olin täysin varma siitä, että hän olisi ainut ketä enää pussaisin.”.

Elämässäni en kadu koskaan mitään koska jokainen asia, teko ja avattu ovi on tuonut minut tähän missä olen nyt. Sen sijaan olen kiitollinen siitä, että olen saanut kokea henkisenväkivallan täyteisen suhteen, jossa uhkapelaaminen oli päivittäistä arkea. Ilman sitä, en osaisi arvostaa suhdetta, jossa olen nyt. Suhdetta, jossa kunnioitus, luottamus, yhteinen päämäärä ja päivittäinen rakastaminen on isosti läsnä. Vuonna 2017, kuukauden mittaisen suhteen aikana ympärillä oli hälytysmerkkejä mutta silloin kun sitä haluaa uskoa valkoisen seinän olevan punainen, sitä uskoo läpeensä kaiken. Kaiken päättymisestä on nyt yli kaksi vuotta ja kerrottakoot se, että kaikella on oikeasti tarkoituksensa. Juuri nyt olen siinä pisteessä missä ansaitsen olla. Kiitos nykyisen kumppanin.

 

marraskuun kolmanneksi luetuin oli:

isänpäivä ilman isää

”Isänpäivä ilman isää nostaa minulla tunteita pintaan. Ei sen vuoksi, että kaipasin menneeseen aikaan. Ei, näin on paljon parempi ja näin olen onnellisempi. Isätön isänpäivä nostaa tunteet pintaan sen vuoksi, että kuunnellessani sydämen kyllyydestä nauravaa lasta, sydäntä riipaisee. Sydäntä riipaisee siksi koska pian seitsemänkuukautinen poikani, valloittava persoona, näyttää sen, että hän jos kuka ansaitsisi sen, että hän saisi tehdä isänpäiväkortin osalle häntä.”.

Niin viime vuonna, kuin tänä vuonna tuleva isänpäivä koskettaa ja herättää ajatuksia. Nyt on jo toinen isänpäivä putkeen kun perheessäni yhden biologian lähde loistaa poissaolollaan. Viime vuonna isänpäivä oli rankka jakso. Sen pusersi läpi. Tänä vuonna toivon tulevan viikonlopun olevan toisenlainen vaikka tilanne on yhä sama – yhdellä puuttuu kohde, jonne isänpäivänkortin toimittaisi. 

toiseksi luetuin oli?

Isänpäivä on ohi.

marraskuun luetuin postaus!

Kun joulu tulee ja raha ahdistaa

”Maksan nimittäin yhä niitä oppirahoja mitä nuoruudessa otin kontolleni, niin useamman luottokortin kuin lukuisten osamaksujen vuoksi. En joskus ymmärtänyt rahan merkitystä pidemmän päälle enkä sitä, että jokainen taloudellinen päätös vaikuttaa tulevaisuuteen. Sanoisin minälle, vuosia takaperin?”.

Vuosi sitten taloustilanne oli heikompi kuin tänään mutta siitä huolimatta paljon on vielä tehtävänä, jotta saan taloustilanteen sellaiseksi kuin haluan. Vuoden takaisella postauksella haluan tuoda tukea kaikille vanhemmille, jotka joulun alla kamppailevat talouden kanssa – et ole yksin.

Sellaista aikaa elin vuosi sitten. Niin ajat muttuvat ja perhemuotokin on tässä muuttunut. Jännä nähdä missä olen vuoden päästä tänään?

Ida

 

Seuraa meitä:

Instassa