Taaperoimetys on hiipumassa
Laitoin taaperoa päiväunille, hän sylissä istahdin mustalle jakkaralle. Tuttisuussa, peitto kainalossa. Kuten aina kun hän käy nukkumaan. Tästä kerrasta poikkeavaa tekee se, että kysyttäessäni “otatko maitoa?”, hän pudistaa päätään. Hiipuva imetys on osana taaperoimetys taivalta.
Imetystaipaleeni alkoi taaperon synnyttyä sillä, että pumppasin synnyttäneiden osastolla maitoa hänelle, joka oli keskolassa. Raskauden aikana minulla ei ollut suurta merkitystä sillä, että imettäisinkö vai en mutta raskauden päätyttyä ennenaikaisesti, halusin onnistua edes jossain. Se, että vauva syntyi ennenaikaisesti, ei luonnollisesti ollut minusta riippuvainen tekijä vaan vauvan hengen pelastaminen. Koin kuitenkin, että minulta vietiin hyvävointinen raskaus ja luonnonmukainen synnytys, joten päätin pitää kiinni imetyksestä.
Olin valmistautunut pitkiin lypsy hetkiin, tippa kerrallaan tulevaan maitoon ja jopa siihen, että maito ei nousisi. Päätin tehdä kaikkeni mutta suureksi ilokseni maito lähti nousemaan ensi lypsystä asti. Eikä mennyt montaa hetkeä kun pääsin pumppaamaan maitoa pienelle keskoselle, joka sai maidon nenämahaletkun avulla. Siitä se lähti, imetystaival.
Imetys, sydäntä lähellä
Imetys oli koko vauvavuoden sydäntä lähellä oleva asia. Muistan sen hetken kun sain seitsemän vuorokauden ikäisen keskosen rinnalle ja hän tarttui heti. Aivan kuin olisi aina ollut rinnalla. Sillä hetkellä meidän imetystaipaleen yhteys löytyi ja olin siitä kiitollinen. Siitä ensihetkestä lähti meidän imetyspolkumme, joka on ollut ongelmaton, helppo ja ihana. Koko vauvavuoden tuntui siltä, että imetys on meidän juttumme, meidän hetkemme. Täynnä rakkautta. Imetyshetket ovat olleet hetkiä, joissa taapero on saanut läheisyyttä, lohtua, lämpöä ja vatsantäytettä.
En ole häpeillyt imetystä missään vaan olen imettänyt, niin kyläilemässä, ravintoloissa, busseissa kuin lukuisissa muissa julkisissa tiloissa. Nautin vauvavuotena niin paljon imetyksestä, että halusin jatkaa sitä taapero ikäisenäkin- Viimeiset 19 kuukautta imetys hetkiä on kertynyt tuhansia ja tuhansia! Ihan mielettömän monia hetkiä. On ollut tiheänimun kausia, suihkuavia maitosyöksyjä, hitaasti tulevaa maitoa, maidosta hetkittäin kieltäytymistä ja maitohuikkien nappailua ohimennen. Imetys hetkillä on itketty onnesta, naurettu ilosta, laulettu ja höpsötelty. Kerran jopa pelkäsin maidontuotannon hiipuneen, kunnes imetystuesta annettiin hyviä neuvoja ja tukea siihen hetkeen. Ei se maito hetkessä lopu vaikka tunteellisena ajattelin toisin.
19 kuukauden ajan minulla ei ole ollut kertaakaan sellainen tunne, että haluaisin lopettaa imetyksen. Päinvastoin. Vauvan imetyksestä tuli sujuvasti taaperoimetystä, jota olen ajatellut jatkavani niin kauan kuin taaperolle sopii. Näyttää kuitenkin siltä, että imetys olisi hiipumassa.
imetys on hiipumassa
Jo pidemmän aikaa imetyshetket eivät ole olleet arkemme vakio hetkiä vaan satunnaisia pysähdyksiä. Sen kertoo jo se, että yöunet ovat tasaantuneet yhtäjaksoisemmaksi ja taapero ottaa ennemmin punaista maitoa nokkamukista kuin ruuan jälkeen maitoa rinnasta. Hetki sitten tämä suretti minua ja tunsin pahaa mieltä siitä, että meidän yhteinen juttumme on hiipumassa. Imetys on aina ollut osa meidän polkuamme ja hetket ovat olleet meidän hetkiä. Muistan ne hetket kun taapero oppi kurkkimaan kaula-aukosta paidan sisälle ja osasi pyytää maitoa.
Nyt ne hetket ovat vaihtuneet päänpudistukseen kysyttäessä
Otatko maitoa?
Harvoin hän maitoa ottaa ja esimerkiksi tänään hän on ollut rinnalla vain ennen päiväunia, ja ennen yöunia. Hyvin usein jättää jommankumman välistä tai juo maitoa pari tippaa, sitten ilmoittaa hetken olevan siinä. En ole hänelle tuputtanut rinnalla olemista vaan tarjonnut maitoa kysyen, ja toiminut hänen vastauksen mukaisesti. Niin se imetys hiljalleen hiipuu, lapsentahtisesti.
Nautin vielä niistä satunnaisista hetkistä, jolloin taapero malttaa pysähtyä rinnalle. Koskaan ei nimittäin tiedä milloin se on viimeinen imetys kerta mutta toisaalta, koskaan ei myöskään tiedä vaikka imetys ottaisi jossain vaiheessa noususuhdanteen. Niin tai näin, etenemme taaperontahtisesti tässä asiassa.
Imetys, muistelen koko taivalta suurella lämmöllä ja haikeudella.
Ida
Lue myös: