Nostan kotihoidon tukea
”Kotihoidon tuesta haittaa sekä lapsille että äideille – tulot putoavat, riski rikoksiin kasvaa.”, kirjoitetaan Iltasanomien Perhe-kategorian artikkelissa 1.12.2022, jonka pohjalta omat ajatukseni heräsivät.
Nostan kotihoidon tukea ja elän oikeastaan monenkin tuen varassa mutta en koe Iltasanomien jutun sisältöä paikkaansa pitävänä. Tutkimukset kertovat, että kotihoidontuella olevat lapset valitsevat prosentuaalisesti useammin ammattikoulun lukion sijaan. Mitä sitten?
“Kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä tehtyjen rikosten määrä lisääntyy kotihoidetuilla lapsilla noin viisi prosenttia.” kirjoitetaan täällä.
Mietin, että kuinka tyly tutkimus on. Pohdin myös, että onko tutkimuksessa otettu muita seikkoja huomioon, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi rikosten määrään?
Nostan kotihoidon tukea
Nostan kotihoidon tukea ja koen jutun suunnattomana vääryyteni minua, kotiäiti kohtaan. Harmittaa, että jutussa ei kerrota, onko tutkimuksissa otettu huomioon kotiolosuhteet, talous kokonaisuudessaan, vanhempien mielenterveys asiat, vanhempien päihteiden käyttö, lapsen kasvuympäristö ja lapsen tuen saanti mahdollisissa tuentarpeen asioissa. Jotka kaikki voivat vaikuttaa siihen, että millaiset eväät lapsi saa tulevaisuuteen ja tuleeko lapsesta rikollinen vai ei.
Ei ole automaatio se, että kotihoidon tukea nostavan vanhemman lapsesta tulee suoraan sanottuna yhteiskunnan silmissä neuvolan tehtävistä alisuoriutuva rikollinen, joka tyytyy opintopolkuna ammattikouluun. Iltasanomien juttu tuntuu surullisen karkealta enkä usko, että olen ainut kotiäiti, joka näin tuntee sydämessään.
Kotihoidon tuki on oikeus
Se, että vanhempi nostaa kotihoidon tukea, on myös positiivista vaikka sitä ei jutussa kerrota. Mitkä seikat koen positiivisena?
Lapseni saa kasvaa tasaisessa kasvuympäristössä eikä joudu kasvamaan päiväkoodin kuormittavassa ympäristössä, jossa omat tunteet ja tarpeet jäävät jalkoihin. Päiväkodissa lapsi ei välttämättä tule kuulluksi ja pääse luomaan turvallisia ihmissuhde kokemuksia aikuisista, vaihtuvan henkilöstön ja resurssipulan vuoksi.
Kotihoidossa lapsi saa lapsentahtista hoivaa ja huomiointia. Taaperoni on kotona ja koen, että täällä hänen mielenkiintoja, kehitystä ja yksilöllisyyttä on helppo huomioita ja tarpeet on helppo täyttää.
Kotona ollessa lasta pystyy tukemaan erilaisiin kehitystä tukeviin asioihin. Niitä ovat mm. Liikunnallisuus, hienomotoriikka ja tunnesäätely taidot. Se, että taapero on kotona, mahdollistaa minulle sen, että taapero saa osallistua em. asioihin omaan tahtiinsa. Herkkyyskaudet huomioiden.
Ymmärrän sen, että kaikilla ei ole voimia tai taloudellisesti mahdollisuutta olla kotihoidontuella eikä se tee hänestä tai minusta yhtään huonompaa. Se, että lapsen vie aikaisin päiväkotiin tai myöhäisemmin päiväkotiin ei mielestäni ole tae sille, että kasvaako lapsesta korkeakoulutettu lääkäri sai perusduunari. Siihen vaikuttavat monet asiat. Koen, että yksinään sillä, että millainen kasvuympäristö lapsella on, on suuri vaikutus lapsen tulevaisuuteen.
Kotiäitiyden vähättelyä
Jutussa on aistittavissa kotiäitiyden vähättelyä ja sen alas polkemista. Mikä puolestaan johtaa siihen häpeän tunteeseen siitä, että nostaa kotihoidontukea ja on kotiäitinä. Sitä pidetään jutun perusteella karkeasti sanottuna pohjasakkana. Onko tehty tutkimusta siitä, mitä lasten pitkät päiväkoti päivät tekevät lapsen empatiakyvylle, tunnesäätely taidolle ja lapsen sekä vanhemman väliselle vuorovaikutukselle, ja keskinäiselle suhteelle?
Väittäisin, että edellä mainituilla asioilla on yhtä hyvät edellytykset saada lapsesta rikollinen kuin sillä, että vanhempi nostaa kotihoidontukea. Kaikissa tapauksissa kotihoidon tuki ei ole perheen ainut taloudellinen tulovirta. Ainakaan minun tapauksessani näin ei ole ja jos yhtään voin kääntää väittämät positiivisesti, teen sen.
Lapseni, kukaan heistä, ei ole suoriutunut neuvolan testeistä rimaa hipoen. Mutta jos olisi, mitä sitten? Pitääkö lasten mahtua samaan muottiin?
Lapsillani on selkeät urahaaveet. Mutta jos ei olisi, haittaisiko se? Tulee heistä sitten eläinlääkäreitä tai laitoshuoltajia, sillä ei ole silmissäni mitään väliä. Tärkeintä on, olla onnellinen työstä mitä tekee.
Lapseni menestyvät koulussa minua paremmin. Mutta vaikka ei menestyisi, haittaisiko se? Koulumenestykseen ja motivaation vaikuttaa monet muut seikat kuin kotihoitotuen nostaminen.
Lapseni saavat elää maalaisjärkistä elämää talouden osalta ja he ymmärtävät mitä raha on. He myös arvostavat sitä ja tietävät mistä raha tulee, miten sitä saa mutta miten sen voi menettää.
Jokaisen lapseni kohdalla olen ollut kotihoidontuella ja tulen olemaan niin kauan kuin mahdollista. Tukien samalla lapsiani heidän yksilöllisissä tarpeissa ja tunnetaidoissa, että sosiaalisissa kohtaamisissa ja empatiantaidoissa koska näillä, jos millä on väliä lapsen tulevaisuuden kannalta.
Kotihoidon tuen nostaminen on paitsi oikeus, se on myös tuki varhaiskasvatuksen kuormittavuudelle.
Olen puhunut.
Ida
Lue myös: