Hae
Elämänmakuista matkaa

Puolen vuoden luetuimmat postaukset.

Ajatella, puolet vuodesta on kohta mennyt ja olemme koko ajan lähempänä joulua. Hurjaa. Okei, en edes halua miettiä joulua vaan elää tässä kesässä ja näissä fiiliksissä mitä tämä kesä on tuonut tullessaan. Pysähdyn nyt kuitenkin hetkeksi tämän vuoden luetuimpien postauksien äärelle ja sieltä nousee vahvasti esiin se, että talous postaukset kiinnostavat. Se on hyvä juttu! Olen nimittäin tuonut esille talouttani todella avoimesti ja sitä myötä avannut tarinaani ihan niistä hetkistä asti kun velkaannuin, aina siihen hetkeen asti kun jäin kotihoidontuelle. Jos et ole vielä lukenut puolen vuoden luetuimpia postauksia, niin käy ihmeessä tsekkaamassa ne!

puolen Vuoden luetuimmat postaukset.

5. Miltä tuntui saada tappouhkaus?

Tätä postausta kirjoittaessa pelkäsin todella paljon sitä, että milloin joku tulee pihalleni tai seisoo oveni takana. Varoitin asiasta koulun väkeä, soitin poliisille ja oikeusavustajalle. Tappouhkauksesta tehtiin useita lastensuojelu ilmoituksia perheestämme ja kaiken tämän keskellä tunsin pettymystä suurta pelkoa kun kuulin linjan toisessa päässä äänen. Äänen, jonka kuulemista en koskaan ajatellut kuulevani. Sillä hetkellä pikakelasin koko elämäni ja samassa huomasin, että osa musta on yhä kesken. Tappouhkauksen saaminen vie pohjan perusturvallisuudelta ja siitä kestää pitkään päästä yli.

4. Maksuhäiriömerkintä, mitä hyvää siinä on?

Sanotaan, että kaikessa on jotain hyvää ja näin olen yrittänyt ajatella maksuhäiriömerkinnästäkin. Sehän on kova tuomio, kuten olen joskus sanonut mutta sen saatuaan elämä ei ole vielä ohi vaan talouden pystyy pelastamaan. Jos niin haluaa. Maksuhäiriömerkinnästä pääsee eroon mutta se vaatii sitkeyttä, tahtoa ja tarkkaa talouden hallintaa.

3. Yksinhuoltajan tuet.

Tässä postauksessa kerron viime vuoden elokuussa yksinhuoltajan tuista ja nostin tähän esille myös ne tukimuodot mitkä minulla oli silloin käytössä. Tämä tarvitisi ehdottomasti jatko-osan koska sittemmin tukimuotoni ovat muuttuneet. Hienoa, että näin tärkeä postaus on noussut luetuimmaksi, tänäkin vuonna.

2. Velkajärjestely – te kysyitte, mä vastaan.

Tätä postausta kirjoittaessani olin ollut velkajärjestelyssä jo hetken aikaa mutta halusin ensiksi sitä itse mutustella ennen kuin kerroin asiasta julki. Sain tästä ihanan vastaanoton ja toivon, että postauksen myötä yhä useampi saisi rohkeautta hakeakseen velkajärjestelyyn mutta ei myöskään menttäisi toivoaan tasaisesta taloudesta mikäli ei velkajärjestelyyn pääsisi.

1. Maksuhäiriömerkintä on kova tuomio.

Blogini puolen vuoden luetuin postaus on otsikon mukainen postaus, jossa kerron miten maksuhäiriömerkintä voi tuntua kovalta tuomiolta. Sitä se tosissaan on! Maksuhäiriömerkintä rajaa elämää todella paljon ja sen saatuaan, talous heittää kuperkeikkaa.

 

Toivottavasti saatte teksteistä talouteen toivoa ja uskoa. Kaikki on mahdollista vaikka olisi velkainen, yksinhuoltaja – minä olen hyvä esimerkki siitä! Jaan mieluusti taloudesta ajatuksia ja tukea Instagramin DM:ssä taikka ihan meilitse.

Ihanaa juhannuksen odotusta,

Ida

 

Seuraathan meitä jo:

Instagramissa

 

Sinkkuus on osa brändiäni.

Kun lähdin 2020 marraskuussa kirjoittamaan Elämänmakuista matkaa blogiani, lähdin kirjoittamaan sitä tiedostaen, että perhemuotoni tulisi olemaan toisenlainen. Tiedostin, että tulen kasvattamaan vauvani yksin. Näin ollen olen kantanut ensihetkistä asti yhden vanhemman perheen titteliä enkä millaista tahansa vaan sekoituksen yhteishuoltajuutta sekä totaaliyksinhuoltajuutta. Tämän kaiken keskellä olen ollut sinkku. Tämän kaiken keskellä sinkkuus on ollut osa brändiäni.

Tämähän tarkoittaa sitä, että olen sinkku äiti. Sinkku äiti, joka on kirjoittanut sinkkuna olemisesta ennenkin. Monenlaisia tekstejä, joissa pää pointtina on se, että sinkkuna oleminen on vahvasti osa minua. Voisi sanoa, että sinkkuus on jopa osa brändiäni. Joissain postauksissa käy jopa ilmi se, että kuinka monta päivää olen ollut ilman läheisyyttä. Tällä hetkellä päiviä on kertynyt yli 530 ja tämä tarkoittaa sitä, että niin kauan olen ollut ilman kainaloon nukahtamista taikka halausta ketutuksen keskellä. Hiljalleen sinkkuudesta osana brändiäni on tullut vakio. Sitähän yhden vanhemman perheenä oleminen on. Siinä on samalla sinkku, todella vahvasti.

sinkkuus on

@ennauusphotography

Sinkkuus on osa brändiäni.

Se, että sinkkuna oleminen on osana arkea, on opettanut minut tekemään hommia, joita olen joskus ajatellut olevan miesten töitä. Kuten esimerkiksi nurmikon leikkaamista sekä rikkinäisen laitteen korjaamista. Kummasti myös palaneen valaimen vaihto onnistuu taikka kodin tietoteknillisten laitteiden kunnossa pitäminen. Sinkkuna oleminen on vahvistanut sen miten itsenäinen olen – laskut tulee maksettua ilman toista rahapussia ja kauppakassit päätyy kotiin, itse kannettuina. Joskus olen ajatellut, että jokainen tarvitsee kumppanin mutta näin se ei ole. Selvitäkseni arjesta, arkiaskareista ja katon pitämisestä pään päällä, en tarvitse siihen kumppania. 

Mutta se ei poissulje sitä ettenkö joskus haluaisi kumppanin. Niihin hetkiin, jolloin lapset nukahtavat, kumppanin läsnäolo olisi arvokasta. Pidän nimittäin niistä hetkistä kun parisuhteessa saa olla toisen lähellä ja olla siinä, vieressä. Olisihan se ihana tuntea olevansa arvostettu ja haluttu. Samalla kuitenkin olen pysynyt poissa deitti sovelluksista enkä ole ketään treffannut koska pidän sinkkuutta vahvasti osana brändiä.

sinkkuus on

Yhden vanhemman perheen sisältö.

Olen rakentanut aika vahvasti sisältöäni yhden vanhemman perheen aikuisena, joka tarkoittaa samalla sitä, että olen rakentanut sisältöäni sinkkuna. Jos ihan pohditaan, niin suurin osa aihealueistani on aihealueita, joissa yksinhuoltajuus on läsnä ja tätä kautta sinkkuus vain vahvistuu. En osaa edes kuvitella tuottavani sisältöä toisenlaisessa parisuhde mallissa. Ehkä jopa kammoksun sitä koska en haluaisi menettää mahdollisen kumppanin myötä itseäni, brändiäni enkä tätä mitä nyt teen, avoimena. Mahdollisen kumppanin läsnä oleminen tarkoittaisi tietyistä asioista pintaraapaisuna puhumista ja joistain asioista jopa vaikenemista. Joten se riitelisi rakennetun brändin kanssa. 

Kuitenkin, siitä huolimatta, että olen sinkku ja sitä mieltä, että yhden vanhemman perheen muoto on ainut mitä tulen koskaan enää kokemaan, olen kokenut säpinöitä ympärilläni. Milloin olen ollut ihastunut varattuun, milloin olen pyytänyt jäätelölle tyyppiä kenen ajatukset tulkitsin väärin ja milloin olen ollut ihastunut mieheen, joka parin viestin jälkeen oli jo halukas suurempiin ajatuksiin. Jokaisen kohdalla kuitenkin kaikki on ollut yksipuolista. Yhtäkaikki, näiden jokaisen kohdalla olen miettinyt, 

Sopisiko tämä brändiini?

sinkkuus on

Olisinko valmis tinkimään sisällöstäni?

Voit pyöritellä silmiä tälle ajatukselle tai pitää tätä ihan huuhaana mutta ihan tosi! Hänen kenet tähän palettiin joskus ottaisin, olisi hyväksyttävä sisällöntuottamiseni enkä valitettavasti ole valmis tinkimään tästä. Edes sillä syyllä, ettei kumppani haluaisi minun kertovan kuinka sain edellisyönä valtavan hyvää seksiä. Eihän minun yksityiskohtia tarvitse kertoa mutta haluaisin kuitenkin saada kertoa asian niin kuin se on. Hoksaatteko?  

Mietin myös, että kuinka monelle kumppanille olisi ok, jos tuottaisin sisältöä parisuhteessa ollessani? Tämä juontaa juurensa siihen, että erään varatun kohdalla hänellä iski jännitys sen suhteen etten vaan kertoisi hänestä sosiaalisessa mediassa mitään. En tietenkään. Minulla kun ei ole intressejä rikkoa kenenkään suhdetta vaikka samalla olenkin se muija ketä halutaan, oman kumppanin selän takana. 

Tänään ja koko bloggaamisen ajan sinkkuus on ollut ja on osa brändiäni. Sen ympärille rakentuu monta (herkullista) tarinaa ja samalla omasta brändistään on iso kynnys päästää irti. Toisaalta, näin on hyvä. Sinkku äitinä, joka haaveilee kainaloon nukahtamisesta mutta pohtii samalla tuleeko saamaan mitään muuta kuin ajatuksia? 

Ida 

 

Lue myös:

Raskaana sinkkumarkkinoilla.

Sinkkuäiti – vuosi ilman treffejä.

Seuraa myös:

Instagramissa