Hae
Elämänmakuista matkaa

Lapsiluvun ja ikäeron ihmettelyä

Juttelin taannoin Instagramissa lapsiluvun ja ikäeron ihmettelystä, ja siitä, mitä olen saanut kuulla ulkopuolisilta lapsiluvustani sekä ikäeroista. Lähtökohtaisesti jokaisen lapsiluku ja ikäero ovat omia valintoja, joihin ulkopuolisilla ei tulisi olla mitään sanottavaa. Toiset haluaa yhden lapsen, toiset kuusi lasta ja toiset puolestaan eivät halua taikka saa lapsia. Joku saa lapsia pienemmällä ikäerolla, joku isolla ikäerolla mutta loppujen lopuksi vain sillä miten itse tuntee, on väliä. Se, onko kahden lapsen äiti, idylli perheessä vai viiden lapsen yksinhuoltaja, ei lähtökohtaisesti ole äitiyden kannalta eriarvoisessa asemassa.

Ärsyttää, kun tässä yhteiskunnassa on vanhemmuuden tittelille ja lapsiluvulle asetettu raamit, minkä sisällä ollessasi et ole poikkeava mutta josta poiketen, olet eriarvoisessa asemassa. Uskomatonta mutta totta. Mitä olen saanut kuulla lapsiluvustani?

lapsiluvun ikäeron

Lapsiluvun ihmettelyä

Lapsilukuani on ihmetelty siinä vaiheessa jo, kun sain heinäkuussa 2020 kohdunulkoisen raskauden. Harva siinä kohdin suri kanssani tai halasi lohdutukseksi. Suurin osa osasi sanoa, kuinka kohdunulkoista raskautta ei tarvitsisi surra, sillä olihan minulla jo kaksi lasta. Lapsilukuni oli ulkopuolisten silmin jo täynnä ja sama oletus jatkui siinä vaiheessa, kun kerroin odottavani onnistunutta raskautta syyskuussa 2020. Siinä vaiheessa esitettiin lauseita: 

Meinaatko pitää sen? 

Sä varmaan teet abortin? 

Sulla ei ole helppo tilanne. 

En haluaisi olla sun saappaissa. 

Meinaatko pitää sen? 

Siinä missä esikoisen ja keskimmäisen kohdalla pidettiin pienellä ikäerolla saatuja lapsia oletusarvona, pidettiin nyt kolmannen lapsen saamista säälin kohteena. Miksi, mietin hiljaa mielessäni? Kuka on sanomaan sitä, että mikä lapsiluku on kenellekin hyvä? Minulle syksyllä 2020 kolmannen lapsen saaminen oli onnenkantamoinen ja olisin kaivannut enemmän onnitteluita, jo yhteiskunnan silmin. Erilaisissa viranomaistahoissa puolestaan pidettiin kolmannen lapsen odottamista, yksin, asiana, jota tuli voivotella. 

Sain vuonna 2013 idylliperheeseen toisen lapsen, kahden vuoden ikäerolla ja sitä pidettiin puistoja myöten luonnollisena asiana. Toisin oli, kun jäin odottamaan kolmatta yksin. Sitä puolestaan pidettiin kyseenalaisena asiana ja abortti tuotiin lähipiirissäkin esille. Mielestäni on luokatonta ehdottaa kenellekään aborttia mutta niin sitä ehdotti exäni ja silloin lähellä oleva ystäväni. On nainen sitten missä elämäntilanteessa vain, itsellisenä naisena tai idylliperheen äitinä, abortti ei koskaan ole ehdotus, mikä tulee sanoa ääneen.

ikäeron ihmettelyä

Niin on lapsilukua ihmetelty mutta myös ikäeroa. Ulkopuolelta on koettu, että kaikki alkaa alusta. Kyllä, näin se on mutta koen, että yhtä alusta ne valvomiset alkaa on ikäeroa sitten 10v tai 5v. Toki taannoin 2v ikäerolla menin samoilla silmillä kuin edellisen kanssa, joten se hieman erosi kolmannen saamiseen, kun kotona oli siinä vaiheessa kaksi koululaista, jotka olivat jo vuosia totuttaneet katkeamattomiin öihin. 

Siitä huolimatta jokainen kokee ikäerot eri lailla. Minä koen, että olen ollut vauvan äitinä jaksavampi kolmannella kierroksella kuin kahdella ensimmäisellä. Asiat ovat jo rutinoituneita ja ikää, sekä maalaisjärkeä on tullut enemmän.

lapsiluvun ikäeron

uusperheen lapsiluku

Siinä on hommaa, kun on noin iso ikäero. / On siinä työmaa, kun ovat niin saman ikäisiä. 

Tästä tullaan taas siihen, että niin tai näin, on ikäero aina väärin päin. Meidän uusperheessä iät asettuvat 1-11- vuotiaan välille enkä koe valittamista ikäeroista. Tässä on valtavasti plussaa ja on niin monia juttuja, joissa isot voivat auttaa pienten kanssa ja joissa pienet voivat ottaa isoilta mallia. Seitsemän hengen uusperheessä viiden lapsen ikäero haitari on juuri hyvä näin. 

Monesti mietin, että kerta lapsilukua ihmeteltiin, kun odotin kolmatta lastani, niin miten mahtaa käydä, jos joskus otan neljättä lasta? En odota siinä vaiheessa saavani mahdollisia onnitteluita mutta en myöskään anna muiden mielipiteiden määrittää lapsilukuani, enkä ikäeroja. Jokainen tekee mahdollisuuksien mukaan omat valinnat lapsiluvuista ja ikäerosta, joihin vaikuttaa myös fysiologiset mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset toiveet. 

Kirjoitin joskus postauksen, jossa mietin lapsilukuani. Silloin tunnuin olevan sen asian suhteen varma mutta olenko sittenkään? Se jää nähtäväksi. Nämä ovat kuitenkin asioita, joita pitää pohtia monta kertaa ja vaikka sydän joskus sanoo toisin, voi se sanoa muussa elämäntilanteessa eritavalla.

Ensi kerralla, kun tekee mieli kommentoida toisen lapsilukua tai lasten ikäeroa, kannattaa miettiä, että tuleeko kuulijalle hyvä mieli siitä. 

Ida 

 

Lue myös:

Kannattaisi harkita aborttia.

Onko lapsilukuni tässä?