Hae
Elämänmakuista matkaa
Kaupallinen yhteistyö

Fysioterapeuttinen jälkitarkastus.

Kaupallinen yhteistyö: SuhkMama/Suomen urheiluhierontakeskus

Päästyäni Konalassa sijaitsevaan, Suomen Urheiluhierontakeskuksen tilaan, hälyisestä jalkakäytävästä, mieleni vallitsi rauha. Mikä tunnelma tiloissa olikaan, auringonsäteen tulviessa ikkunoista sisään. Saavuin tarkoituksella sovitulle ajalle reippaasti ajoissa, jotta saan hetken istua omien ajatuksieni kanssa. Tässä tilassa, aikaani odotellessa, rauhaan pääseminen onnistui. Istuin auringonvalossa, kuulokkeet korvilla ja otin hetken itselleni. Samalla kävin urkkimassa mitä kaikkea palveluita tilat pitävätkään sisällä ja kattavan hinnaston joukosta nappasin tietooni mm. sen, että tiloissa on niin urheiluhierontaa kuin äitiyspalveluita. Itse olin varannut aikani kätevästi puhelimella, yrityksen omilta verkkosivuilta. Olin tulossa 90min kestävään, fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen, joka on palveluna tarkoitettu täydentämään neuvolan tarjoamaa lyhyttä jälkitarkastusta. Minulla ei ollut käynnille kuin yksi odotus, saisinko enemmän tietoa keskivartaloni toiminnasta. Tämä on nimittäin alueena sellainen, joka on itselleni tärkeä alue mutta alue, joka on kuitenkin kokenut eniten. Kolme raskautta, joista kaksi oli alatiesynnytystä ja yksi sektio. Sanomattakin on selvää, että jotain keskivartalolla on tapahtunut mutta missä pisteessä se olisi nyt?

fysioterapeuttinen jälkitarkastus.

Istuttuani rauhassa, omissa ajatuksissani, minut vastaanotti fysioterapeutti Jenni Toivonen, joka toimii myös Leppävaaran toimipisteessä samojen palveluiden parissa. Varasin ajan Jennille Konalaan koska meidän kotoamme Konalaan pääsi kätevästi julkisilla, yhdellä suoralla bussilla ja vain muutaman minuutin kävelyllä. Ennen ajalle saapumista olin tutkinut etukäteen, että sisällöltään käynti voi olla hyvinkin laaja ja sisältää arvion toiminta- ja suorituskyvystä. Päästyäni Jennin kanssa istumaan alas, kävimme läpi hyvin yksityiskohtaisen alkukartoituksen. Alkukartoituksessa keskustelimme Jennin kanssa niin synnytyksistä kuin siitä, miten kroppani voi tällä hetkellä mutta myös sitä millainen liikkuja olen ollut ennen raskauksia. Minut yllätti alkukartoituksen monipuolisuus ja ennen kaikkea se tunne mikä oli sillä hetkellä. Siinä istuessani koin tulevani kuulluksi yksilönä mikä oli todella tärkeää sillä muuten en olisi pystynyt rentoutumaan käynnillä.

Usein käynnin aikana tutkitaan koko kehon toimintaa eikä ainoastaan yhtä osa-aluetta. Toki aluksi kerroin, että mikä on osa-alueena sellainen, joka mietityttää itseäni eniten mutta siitä huolimatta liikkeelle lähdettiin ihan puhtaasti seisomisesta. Sitä ennen fysioterapeutti pyysi riisumaan paidan ja tämä oli se hetki, jossa asiakaskohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Ei riitä, että rutiininomaisesti pyydetään ottamaan paita pois vaan tilanteessa pitää olla myös hienotunteinen, asiakkaan pelkoja kuunteleva. Kerroin nimittäin siitä, kuinka ilman paitaa seisoessani olen mukavuusalueeni ulkopuolelle sillä vartalo minkä varassa seison, tuntuu vieraalta.

Arvostin sitä, miten Jenni huomio tämän tuntemuksen painottamalla kuinka voisin missä hetkessä tahansa kertoa, jos tuntisin oloni epämiellyttäväksi. Rento ja hauska ilmapiiri teki osa-alueisiin perehtymisestä luonnollista ja melko pian riisuttuani suojahaarniskani, pystyin rentoutumaan ja keskittymään siihen mitä havaintoja Jenni minusta ja kehoni toiminnasta teki.

lantiopohjan toiminta.

Ihan ensimmäinen havainto minkä tein fysioterapeuttisen jälkitarkastus käynnin aikana oli se, että spontaanilla naurulla voin aktivoida vatsalihaksia ja vieläpä niin selkeästi, että itsekin käsillä tunsin sen. Olin jotenkin ajatellut, että vatsalihakseni olisivat kadonneet pehmykkäni alle ja vatsan sekä lantiopohjan alueen toiminnassa olisi vikaa mutta eipä ollutkaan! Käynnillä voidaan tehdä monia havaintoja erilaisista osa-alueista, kuten lantiopohjan toiminnasta. Tämä käytiin kohdallani suullisesti läpi ja koska mitään toiminta häiriöitä ei ollut lantiopohjan kanssa, keskityttiin keskivartaloon. Keskivartalossa minulle uutena tietona tuli se, että jännesauma menee rintalastasta häpyluuhun. Sillä, että en ennen tätä tiennyt, olin kuvitellut keskivartalossani olevan suurta erkaumaa.

Väärään tietoon pohjautuvan luuloni vuoksi ajattelin, että minulla olisi iso erkauma ja kuvittelin, että se kun keskivartalo tuntuu lepotilassa pehmeältä, johtuisi erkaumasta. Jenni kumosi tietoni heti ja näytti minulle, että missä jännesauma menee ja samalla kun jännesauma käytiin läpi rintalastasta häpyluuhun saakka, sain tietää mitä jännesaumalle kuuluu.

Jännesaumalle kuuluu hyvää!

Ilokseni kolme raskautta ja kolme erilaista synnytystä kokeneena, pääsin huomaamaan jännesauman olevan pehmeä ainoastaan hieman navan yläpuolelta. Ei juurikaan muualta. Se miten nk. erkauma lähtee kuroutumaan kiinni, on hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttaa niin monet seikat.

Jälkitarkastus käynnillä otetaan nimittäin huomioon monenlaiset kropat tarinoineen. Se, millainen tarina on minulla ja se millainen tarina on sinulla ovat kaksi erilaista tapausta. Näin ollen jokainen saa käynnillä yksilölliset ohjeet ja jokaisen kohdalla keskitytään mahdollisesti aivan erilaisiin asioihin. Palvelun nimi oli fysioterapeutillinen jälkitarkastus ja sen alle mahtuu vaihtelevasti, yksilöllisiä sisältöjä. Niin monta erilaista käyntiä sisältöineen kuin on synnyttäneitä. Ei yhtä samanlaista ohjetta eikä neuvoa.

Yhden saadun neuvoni kuitenkin jaan myös teille. Käynnillä nousi esille se, miten teen vatsalihaksia ja ihan ylpeänä kerroin silloin tällöin tekeväni niitä. Pienen keskustelun aikana esille nousi se, että teen niitä useimmiten väärin. Tämä tarkoittaa kohdallani sitä, että keskityn täysillä yhteen puoleen esimerkiksi linkkuveitsessä. Tämähän sitten tarkoittaa sitä, että toinen puoli jää vajaaksi, kun taas olisi tärkeää aktivoida puolia tasapuolisesti.

elämä saa näkyä.

Lähdin jälkitarkastus käynnille mielessäni se, että mikä minussa on vikana mutta poistuin käynniltä, sillä ajatuksella, että olen juuri tässä hetkessä hyvä sellaisena kuin olen. Se millainen olen ollut kymmenen vuotta sitten tai vuosi sitten, ei ole mitään merkitystä. Puhutaan kovasti synnytyksen jälkeisestä palautumisesta mutta jos mietitään, itse synnytys on loppu peleissä lyhyt aika, kun raskaus puolestaan jopa 9kk. Tarvitseeko meidän palautua siihen mitä olemme joskus olleet. Käynnillä mietin, että eihän se ole mahdollista eikä jopa tarvetta. Tärkeintä olisi se, että hyväksyisin itseni tämmöisenä kuin olen. Tuntui aika kevyeltä riisua suojahaarniska ja lähestyä 7,5 mittaista raskauden kokemaa vartaloani uusin silmin, toisenlaisesta kulmasta. Kroppani on tehnyt ison työn ja muuttunut todella paljon. On pehmeyttä, löytyy leikkaus arpia, monta muutosta läpikäynyttä vartaloa. Mutta mitä väliä?

Elämä saa näkyä.

 

Ida

Seuraa matkaamme:

Instagramissa.