Hae
Elämänmakuista matkaa

Viikko 51 – vartissa ajatuksia joulusta.

Viikko 51 – joulu. Miten tänä jouluna näkyikään vahvasti se, että perheessämme mennään yhden vanhemman vetovastuuna. Joulu oli aivan ihana, rauhallinen mutta myös käänteitä sisältävä, että muutaman kerran hermoja kiristävä. Hetkenä, jolloin vauva tarvitsi tiiviisti syliä ja koululaiset olisivat tarvinneet huomiota takapihalla, piti miettiä, miten tilanteesta selviän. Nokkelana neitinä pidin vauvaa sylissä, nosti sälekaihtimet kattoon ja samalla kun lauloin vauvalle, ihastelimme ikkunan toisella puolella lumessa temmeltäviä koululaisia. Saman kaltainen tilanne oli eilen, joulupäivänä, kun kävelimme kolmen kilsan päähän äidilleni ja lyhyt matka taittui tunnissa. Tunnissa siitä syystä, että yksi huusi kurkkusuorana vaunuissa, rauhoittuen vain siihen, että tunsi käteni poskella. Samalla kun toinen itki valtoimenaan mahakipuaan, lumen tuiskeessa.

Sillä hetkellä sain jälleen ratkoa asia ihan itse ja kieltämättä tuli sellainen rintarottingilla fiilis, kun vihdoin pääsimme äidilleni. Kolme lasta, yksi aikuinen – voin kertoa, että näin juhlapyhien alla ystävän tuomat suklaat ovat tulleet tarpeen!

Rakastan aikaa lasten kanssa,

pidän juhlapyhistä

mutta

samalla pidän itseäni voittajana.

viikko 51 postaukset.

Maanantai – Kissa ja vauva samassa taloudessa.

Keskiviikko – Käteen jäi leivänpaahdin ja suunnaton vitutus!

Torstai – Esittelyteksti minusta!

Perjantai – Jouluaatto, yhdessä oloa ja soitto hätäkeskukseen.

viikko 51 – toiveet toteen.

Joulussa toteutui kaikki toiveeni – valkeasta joulusta, lasten iloon ja yhdessä oloon. Miten tunsinkaan pitkästä aikaa, että joulu oli meidän perheemme näköinen. Kaikkina hetkinä. Myös sillä hetkellä, kun seisoin vauva sylissä eteisessä, odottaen ensihoitajan tuovan ambulanssissa kirjaamaansa kotihoito ohjetta, kissan kaataessa kuusen kumoon. Silläkin hetkellä mietin, että tämmöinen on meidän perheemme touhu. On paljon iloa, on sekasortoa ja sattumuksia mutta myös tiivistä yhdessä oloa, että luottoa jokaisen perheenjäsenen olemiseen siinä vierellä. Oli hetki millainen hyvänsä. Nämä onvat aika tärkeitä tunteita ja ne näkyivät hyvin selkeästi meidän joulussa. Se, miten tiivis nelikko me olemme.

Toivottavasti sinäkin olet viettänyt ihanan ja hyvän joulun!<3

Ida

 

Seuraa meitä:

Instagramissa.

Viikko 50 – vartissa ajatuksia!

Laitetaanpa viikko 50 taas vartissa purkkiin. Tänä aamuna pitäessäni pientä tonttupajaa Maxin nukkuessa kahden tunnin päiväunia, mietin, miten onnellisia lasten kanssa olemmekaan. Oma mieleni ei sitä onnellisuutta aina näe mutta tänä aamuna mieleni näki onnellisuuden. Siinä tonttupajallani laittaessani pojan toivoman Harry Potter palapelin kääreisiin, näin jo silmissäni hänen ilonsa siitä, että hän saa mitä on toivonut. Harry Potter fanina palapelin. Siinä missä tyttäreni saa heppa fanina sen aiheisen palapelin. Kummankin lahja on lahjan saajan näköinen lahja.

Tosissaan oma mieleni ei aina sitä onnellisuutta näe sillä mieleni tekee yhä töitä sen suhteen, että kokemukset ja koettelemukset tulisi käsiteltyä. Välillä saan kuitenkin sellaisia tunteita, siitä miten onnellisia me lasten kanssa olemmekaan, että jouluun on viisi yötä ja saamme fiilistellä yhdessä joulua. Miten onnellisia olemmekaan siitä, että saamme tehdä yhdessä salaisia tonttujuttuja toisillemme – kumpikin koululaisista yllättää toisen jouluna, 5 euron arvoisella lahjalla. Siitä on supistu vuoroin kummankin kanssa eikä kumpikaan tiedä, että kummallakin on salaisia juttuja meneillään.

viikko 50 – postaukset.

Maanantai – Joulu haaste!

Keskiviikko – Maksuhäiriömerkintä ja ulosotto vaikeuttaa arkea.

Torstai – Joulu muistoja lapsuudesta.

Perjantai – Muutama kiitoksen sana.

Lauantai – Hyvin nukkuva vauva.

Nyt en tämän enempää kirjoittele tästä viikosta sillä otan vielä hetken aikaa itselleni ja laitan tietokoneen kiinni ennen kuin koululaiset tulevat kotiin. Max on jo yöunilla, joten nyt on hyvä hetki olla itsekseen. Enää kolme päivää, niin koululaisilla alkaa joululoma ja vitsit, että odotan sitä! Lomaa, jolloin saadaan olla kiireettömästi yhdessä. Samalla pääsen käynnistämään ajatuksia kohti ensi vuotta mutta ei mennä siihen vielä. Ensiksi juhlitaan joulua ja vasta sitten taputellaan tämä vuosi, ja pysähdytään ensi vuoden ajatuksiin.

Rauhallista jouluviikkoa,

Ida

 

Seuraa matkaamme:

Instagramissa