Hae
Elämänmakuista matkaa

Neuvolassa

Mä kävin eilen neuvolassa (edelliskerta oli joulukuussa) ja oli kiva päästä pitkästä aikaa terveydenhoitajan vastaanotolle. Mulla on tämän raskauden kohdalla sama terveydenhoitaja, joka mulla oli keskimmäisen kohdalla. On paljon helpompaa kohdata tutut kasvot vastaanotolla kuin kertoa alusta lähtien tuntemattomalle mun tarina. Entisen asuinalueen aikana meillä oli lasten kohdalla joka kerta eri hoitaja ja mun huumori ei riittänyt enää siinä kohdin, kun multa kysyttiin keskimmäisen käynnillä ”Onkos hänellä sisaruksia?”… Siihen aikaa hoidin neuvolakäynnillä vain pakolliset mittaukset ja asiat enkä puhunut tai avanut asioita yhtään sen enempää mutta nyt tämän kolmannen kohdalla on ihana kun voi olla käynnillä oma, avoin itsensä.

Kuten pystyin eilisellä käynnillä olemaan. Kerroin suoraan väsymyksestäni ja avattiin jälleen tilannettani, jonka yhteissummana sain lähetteen eteenpäin, jotta pääsen juttelemaan asioistani täysin ulkopuolisen kanssa. Mulle tuli tästä tilaisuudesta todella hyvä mieli ja olen kiitollinen siitä millaisen tuen saan neuvolassa tämän odotuksen aikana. Musta jopa tuntuu, että yksin odottavana saan enemmän tukea ja ymmärrystä tilanteeseeni ja ajatuksiini. Tämähän ei mua tietenkään haittaa koska se on vain lasten edunmukaista, että äitinä saan paljon henkistä tukea sekä myöhemmin tulen saamaan myös arjen tukea, käytännön kautta kotiini.

Mutta takaisin eiliseen käyntiin ja vaikkapa mittoihin mitä mitä siellä otettiin. Musta on hauska leikkimielisesti vertailla kolmen raskauden mittoja, samoilla viikoilla. Näistä käy aika hyvin ilmi se, että kolmannen kohdalla mulle on esimerkiksi painoa tullut saman verran kuin kahdesta edellisestä odotuksesta yhteensä. Hyvin huomaa, että liikunta tottumukset ovat tämän raskauden kohdalla muuttuneet. Ja okei myönnän, että muutamilla viikon aikana syödyillä pullilla voi olla ehkä myös osuutta asiaan. Mutta mulle painonnousu henkilökohtaisesti on se ja sama, etenkin nyt tällä kierroksella. Esikoisen kohdalla olin ihan paineissa jokaisesta raskauskilosta mutta nyt kannan kiloni ja muotoni ylpeydellä sekä tunnen jopa olevani kuumempi näillä kiloilla kuin ennen raskauta, pikkuruisena.

Mittoja

Isoveli rv 22

Lähtopaino 64kg

Paino 69,3kg (+5.3)

sikiön paino 381g

sf-mitta 22cm

 

Pikkusisko rv 22

lähtöpaino 63kg

paino 71,3kg (+8,3)

sikiön paino 400g

sf-mitta 21cm

 

Pulla rv 22

lähtöpaino 62kg

paino 75,2kg (+13,2)

sikiö paino 344g

sf-mitta 23.5cm

 

SF-mitta myös huitelee reippaasti pluskäyrällä mutta sehän ei kerro kaikkea. Kuten huomaa, vatsassa kasvaa siro beibi mutta vatsa on muhkea! Tähän tottakai vaikuttaa kaikki., niin raskauksien lukumäärät, istukat kuin lapsiveden määrä. Joten mä en pelästy vaikka mitta huitelee omilla käyrillään koska jos vertaa esimerkiksi edellisiin, niin päälle kolmekiloisena syntynyt pikkusiskon kohdalla sf-mitalla ei ollut näillä viikoilla kuin parin sentin ero. Lisäksi jokainen raskaus kaikkinensa on yksilö ja se miten edellisen kohdalla olisi vaikka mitat yms olleet eivät luonnollisesti voi seuraavan raskauden kohdalla olla samanlaisia.

Mä sain tällä käynnillä lähetteen pelkopolille koska mun taustoilla on hyvä päästä juttelemaan erilaisista synnytystavoista. Tosin, sektio on yhä vahvasti esillä mutta siitä huolimatta synnytystavoista on hyvä päästä juttelemaan. Mulla on esikoinen syntynyt alakautta, 23 h kestäneen synnytyksen jälkeen ja keskimmäinen on myös syntynyt alakautta, 4h kestäneen synnytyksen jälkeen isänsä autoon. Joten syöksysynnytys sekä tämän raskauden rakenneultrassa tehdyn löydöksen vuoksi tehdään onneksi perusteelliset keskustelut ja suunnitelmat tulevan synnytyksen kohdalla.

Tällä neuvolakäynnillä sain odotetun raskaustodistuksen ja pääsin toimittamaan Kelaan hakemuksia niin mammarahoista, lapsilisästä kuin äitiysavustuksesta. Mä ajattelin ottaa äitiyspakkauksen sijaan rahan koska saan lähes kaiken mitä äitiyspakkauksessa on, niin siskoltani, joten tuumasimme ettei ole mitään järkeä ottaa pakkausta. Rahan saan investoitua vaikka turvakaukaloon tms tarpeelliseen isompaan hankintaa. Hankittavaa vielä on jonkinverran mutta onneksi tässä on aikaa! Ja onhan ne kaupat auki silloinkin kun vauva syntyy, joten ei tässä mikään paniikki ole hankintojen suhteen.

Seuraava neuvolakäynti onkin sitten kuukauden päästä. Sitä ennen on kontrollikäynti tuplaistukoista! Katsoin muuten tossa kalenteria, niin musta tuntuu, että tässä raskaudessa on käyntiä käynnin perään! Olen käynyt jo viidesti neuvolassa ja ultrassa viidesti, että semmoista. Ainakin tästä pienestä pidetään huolta koko kylän edestä ja se on tärkeintä.

Nyt voisin sulkea läppärin ja keittää kupposen kofeiinitonta kahvia. Ps. Sairaalakassiin pakkaan kaupallisen salmiakkia ja lavan batterya. Sen verran kovat himot on niitä kahta kiellettyä tuotetta kohtaan!?

 

Mitä kiellettyä sä himoitsit raskaana ollessa?

 

-Ida

 

Lue myös:

Äiti on vähän väsynyt.

 

Hyppää matkaan mukaan!

rv 23 oireet ja kuulumisia.

Siitä on jokunen viikko vierähtänyt, kun olen kirjoittanut postauksen pelkästä raskaudesta ja sen kuulumisia, joten nyt ajattelin vähän kirjoitella pelkkiä raskausjuttuja. Huomenna, sunnuntaina, alkaa uusi raskausviikko eli rv 23 ja minä olen todella kiitollinen jälleen siitä, että ollaan uudella viikko lukemalla. Viikko viikolta laskettuaika lähenee ja turvallisemmat viikot kasvavat. Minä muistan sen todella kirjaimellisesti, kun tein plussatestin. Istuin silloin ystäväni autossa, ja ihmettelin sitä, etten ole kuukautisistani aivan varma. Hän sanoi ”Pitäisikö sinun käydä ostamassa testi?”. Sitä hän ei sillä hetkellä tiennyt, että tekisin testin heti töihin päästyäni ja hän tulisi olemaan ensimmäinen, joka näkee tuloksen. Siinä me yhdessä seisoimme ja itkettiin, pissatikun kiertäessä kummankin kädessä.  Se hetki oli ikimuistoinen. Siitä hetkestä asti elämäni meni uusiksi, kaikkinensa.

Mitä kuuluu raskausviikolle 23?

Mielialan vaihtelut.

Olen havainnut ylimääräistä kiukkua, joka puskee aika herkästi esiin ja saatan sen vuoksi ottaa pienestäkin asiasta pulttia. Olen muutenkin herkkä ihminen, niin ilojen kuin surujen kanssa ja tämä raskaus vain voimistaa niitä tunteita. Kumpaakin suuntaan. Saatan itkeä väärin muotoillut lauseen kuultuani tai raivostua siitä, kun lautanen ei ole tiskikoneessa. Voi lapsiparkani mitä kaikkea ne joutuvat kestämään! Lapset sanovatkin minulle aina välillä (tosi usein, tarkennan), että minä olen kiukkuista sorttia ja allekirjoitan tämän. Se on ihan hirveä tunne, kun yhtenä hetkenä naurattaa, seuraavana itkettää ja sitten kiukuttaa. Voin sanoa, että jos mulla olisi mies kuvioissa mukana, niin se vaatisi aikamoista egulia, että hän kestäisi lähes päivittäiset tiuskimiset. Heikko hermoisempi hyppäisi junasta pois eikä katselisi päivääkään äksyilyäni.

liitoskivut.

Raskausoireista kaikista inhottavin on liitoskivut! Ne tuntuvat ihan haaro välissä asti todella voimakkaalta kivulta ja ihan syvällä luussa saakka. Vihaan niitä ihan todella koska liitoskivut rajoittavat paljon elämääni sekä arkista tekemistä. Ja jos ei rajoita, niin hidastaa ainakin. Liitoskivut saattavat iskeä esimerkiksi istuessani pitkään samassa asennossa tai käytyäni kävelyllä. Näkisitte, millaista on vaihtaa nukkumaan mentäessä asentoa. Vaihdan asentoa puolelta toiselle, varsin hitaasti ja samalla siirrän kahta tyynyä mukanani koska suhteellisen hyvä uniasento tulee siinä, kun tyyny on jalkojen välissä.

Liitoskivut myös hidastavat kävelytahtiani ja enää en menekään niin näppärän sukkelaa lenkkipoluilla vaan pikemminkin vaapun puolelta toiselle. Liitoskipujen yhteydessä ilmenee myös harjoitus supistuksia ja nämä kaksi yhdessä ovat varsin mukava kombo. Tekisi ihan hirvesti mieli jumppailla ja liikkua aktiivisesti, ja voin myöntää, että hieman ketuttaa rajoittaa omaa tekemistä. Hyvänä esimerkkinä on se, että kävin yhtenä päivänä kävelemässä noin 6km ja tämän jälkeen olin liitoksistani kipeänä kolme päivää…

Rintojen kasvu.

Liitoskipujen lisäksi on ilmennyt tissikipua ja niiden kasvua! Ensinnäkin rinnat on kasvaneet aivan hillittömästi, jonka ihan mielelläni koen. Mutta en tosissaan muistanut sitä, että on ihan turha kuvitella mahtuvansa enää entisiin rintaliiveihin. Kaikki urheilutopit ja rintaliivit ovat jääneet pieniksi. Rinnat eivät ole ainoastaan kasvaneet vaan ne ovat kasvun seurauksena muuttaneet muotoaan, niin rinnanmuotoa kuin nännin kokoa. Sen lisäksi, että uhkeuteni kasvaa, niin nännit arkuuntuvat päivä päivältä. Välillä on sellaisia päiviä, että pelkkä paidan riisuminen tuntuu ikävältä.

hentoisia hulinoita.

Vauva on varsin liikkuvaista sorttia ja pakahdun ylpeydestä joka kerta kun pieni liikkuu. Liikkeitä tuntuu päivittäin ja useasti, ja pari selkeää rutiini on jo. Ne ovat iltahulinat ja aamut möyrimiset! Joka ikinen ilta, kun saan mukavan asennon, niin pieni alkaa hulinoimaan mahassa. Liikkeet eivät missään nimessä ole vielä kipeitä vaan ne ovat sellaisia hellyttävän hentoisia mutta selkeitä potkuja. Hän myös herää joka aamu samaan aikaan eli kello kuusi tunnen jo ensimmäisiä rymyämisiä masussa. Toivon, että hänen synnyttyään hän ei ihan joka aamu heräisi kukonpierun aikaan vaan olisi perinyt biologian unenlahjat ja nukkua porhaltaisi pitkään. Mutta tämähän on sellainen asia mihin en voi vaikuttaa vaan se otetaan mikä annetaan.

23 vs. 11

seksuaalisuus.

No härreguud, että voisin mennä panemaan päivittäin! (Tiedän, tämän postauksen saattaa lukea kuka tahansa mutta kerron siltin koska seksuaalisuus raskaus aikana on yhtä normaali muutos siinä missä esimerkiksi pahoinvointi on.). Seksihalut ovat kasvaneet tämän raskauden myötä ihan uusiin sfääreihin! Olen aina ollut aktiivinen mutta ihan näin himokas en ole varmaan ikinä ollut. Näen seksiä kaikkialla ja kaikessa asian yhteydessä. Voin sanoa, että jos mulla olisi kumppani rinnalla, niin hän olisi jo kyllästyt halailemaan. Mulla on seksi koko ajan mielessä ja saatan kesken arkisen teon tuumata, että tekisi mieli pikkasen heilutella peittoa. No sehän ei nyt tietenkään ole sellainen toteutettavissa oleva juttu, todellakaan. Lisäksi viime kerrasta on aikaa, joten ehkä sekin plus hormonit tekevät tämän, että saan joka asian yhteydessä seksuaalisen mielikuvan. Olen myös ennen raskautta piilotellut kroppaani ja sen muhkuroita mutta nyt olen super ylpeä kropastani ja tunnen olevani kuuma pakkaus!

Tämmäisillä ajatuksilla ja oireilla alkaa uusi raskausviikko. Me lähdetään tänään siskolleni kyläilemään ja leipomaan pullaa, ja illaksi tullaan jo kotiin, jotta päästään lauantaiselle saunahetkelle ja Putouksen äärelle. Hyvää viikonloppua!❤️

Liitoskivuista haluaisin kuulla teiltäkin, helpottiko ne missään vaiheessa ja millä viikoilla ne alkoi?

-Ida

Lue myös:

Päivä jona plussasin.

Hei Pulla!

Rakenneultra.

Hyppää matkaan mukaan!

Instagramissa.