Hae
Elämänmakuista matkaa

Meidän perheemme vahvuudet.

Aika usein kirjoitan siitä mikä on meidän perheessämme vinksin vonksin ja missä kohdin suoneni katkeaa sekä kuinka lautanen lensi kerran seinään, joten on varmasti sallittua pyhittää yksi postaus meidän perheemme vahvuuksiin. Minulta kysyttiin joskus marras-joulukuun taitteessa, että mitkä ovat meidän perheemme vahvuudet enkä osannut vastata kysymykseen mitään. Sen sijaan kerroin sivulauseessa jonkin asian yhteydessä, että olen äärimmäisen ylpeä siitä, miten koululaiset kohtelevat vauvaa. Siitä lauseesta lähtikin sitten avautumaan meidän perheemme vahvuudet, joita en tiennyt olevan olemassa. Katsoin vahvuuksia ehkä liian läheltä, sillä vasta puhelun aikana minulle avautui moni asia.

Perheemme vahvuudet – pidämme yhtä.

Miten onnekas olenkaan siitä, että meidän perheessämme pidetään yhtä silloin kuin meitä koetellaan. Tästä annan esimerkkinä erään lauantaisen lumimyräkkä päivän, jolloin sitkeänä äitinä ajattelin, että kävelemme auraamattomilla teillä. Päätin, että lähdemme noin kahden kilometrin päässä sijaitsevaan kauppaan, vaunuilla. Päästyämme pari sataa metriä eteenpäin, olin aivan loppu. Niin hiestä märkänä, kiukkuinen ja väsynyt siihen tarpomiseen, ettei tosikaan!

Sillä hetkellä meidän perheemme vahvuus tuli esiin, puhalsimme yhteen hiileen ja taistelimme kinoksia vastaan. Kaksi meistä veti vaunuja ja yksi meistä työnsi, ja vaikka miten kirosin ja ähisin, niin koululaiset seisoivat vierelläni ja puhistiin yhdessä. Siinä hetkessä olin äärimmäisen kiitollinen siitä, että meidän perheemme pitää yhtä hetkinä, jolloin meitä koetellaan.

On toki ollut rankimpia koettelemuksia kuin lumimyräkkä mutta pointti oli se, että jos mikä tahansa astuu meitä vastaan – on se sitten lumi, ihminen tai vaikka kaatuminen metsässä, pidämme yhtä eikä kukaan jätä toista pulaan sillä hetkellä. Siinä sitten vaikka yhdessä puhisemme mutta pääasia on, että yhdessä sen teemme.

kaupassa käyminen.

Niin arkinen asia mutta niin tärkeä asia. Meidän perheemme vahvuus on kaupassa käyminen ja sitä se oli myös silloin kun vauvalla oli pienempänä sellainen vaihe, että hän ei viihtynyt kaupoissa. Silloinkin meidän perheemme yksi vahvuuksista oli kaupassa käyminen. Miten upeasti puhallamme yhteen hiileen kaupassa ja tiedämme kukin, miten siellä reissulla toimitaan. Ruokakaupassa ollessamme meillä tuntuu olevan selvät sävelet, miten siellä mennään ja monesti käymme tutuissa kaupoissa, joka helpottaa asiointia sillä silloin koululaiset pystyvät hakemaan ostoksia, itsenäisesti.

Sujuvuus jatkuu kaupan kassalle saakka, jossa koululaiset omatoimisesti auttavat tavaroiden nostamisessa hihnalle ja pakkaamisessa sekä vauvan vahtimisessa. Ruokakaupassa käydessämme tuntuu siltä, että kukaan ei ole toisen tiellä ja jokainen ottaa vastuun kauppareissussa. Harvemmin otamme kaupassa yhteen, vaan useimmiten siellä asioidaan koko perhe huomioiden, kaikkien toiveita ja tarpeita kuunnellen.

perheemme vahvuudet – yhteisen ajan ottaminen.

Otamme yhteistä aikaa koululaisten kanssa, päivittäin, kun vauva on mennyt nukkumaan. Lähes joka ilta katsomme joko yhden jakson yhteistä sarjaamme tai sitten pelaamme lautapelin, yhdessä. Joskus voi olla joitain poikkeuksia, että jompikumpi ei halua osallistua peliin tai sitten vaan hengaamme yhdessä tekemättä mitään. Pääasia on kuitenkin se, että joka ilta otamme hetken meille kolmelle. Joskus se voi olla iltapalan syönti rauhallisemmalla tahdilla.

vauvan huomiointi.

Miten kiitollinen olenkaan siitä, millaiset sisarukset vauvalla on. Uskoin koko raskausajan, että koululaiset ottavat vauvan hyvin vastaan mutta en osannut kuvitella, että näin hyvin. Olen todella onnellinen siitä, miten huomaavaisia ja sydämellisiä isosisaruksia he ovat. He tuntevat vauvan yhtä hyvin kuin minä ja sen huomaa myös silloin, jos vauva jää jonkun kanssa kotiimme, ja me lähdemme ovesta ulos. Isommat huikkaavat vuoroin ohjeita siitä miten vauva toimii ja mistä vauva tykkää.

He myös tunnistavat vauvan kitinästä sen, mitä vauva sillä hetkellä tarkoittaa. Vauva on ainut perheemme jäsen, joka ei ikinä saa kiukutteluita osakseen – aina, ihan aina koululaiset puhuttelevat vauvaa kauniisti. He saattavat äksyillä toisilleen mutta vauvaa lähestyessä heistä huokuu erilainen energia. Vitsi miten kovasti odotan, niin haikeana kuin innokkaana sitä, kun vauva kasvaa ja pääsemme yhdessä hiekkalaatikolle.

Vaikka ikäero on suuri, niin koen, että vauvalle tämä on rikkaus, että hän kasvaa isojen sisaruksien seurassa. Heidän kenen keskellä hänen on turvallista ja lämmin olla.

Neljä tärkeää vahvuutta.

Siinä oli meidän perheemme neljä tärkeää vahvuutta, jotka monesti hukkuvat arjen keskelle. Harvoin sitä uhmakkaiden päivien keskellä huomaa sitä hyvää mitä meissä oikeasti on. Eikä välttämättä ole voimavaroja katsoa hyviä asioita, kun herkästi mielen valtaa ne asiat, joissa pitää parantaa. Mutta välillä on tarpeeksi energiaa pohtia perheemme hyviä asioita, jotka ovat niitä mitkä tekevät meidän perheestämme hyvän paikan olla. Aina siihen saakka, kunnes päätä taas auotaan ja niskoja nakellaan. ?

MITKÄ OVAT TEIDÄN PERHEENNE VAHVUUDET?

Ida

 

Lue myös:

Kerran lensi lautanen.

Seuraa meitä:

Instassa.

Facessa.

Meidän päivärytmi.

Kysyin viime viikolla Instagramin puolella postaus toiveita ja ehdotuksia. Yksi teistä toivoi, että kertoisin meidän päivä rytmistämme. Tätä toivetta oli todella mielenkiintoista tehdä ja loppu päivästä huomasin miten touhukas päivä oli, jälleen. Pyrin päivisin siihen, että en Maxin läsnäollessa tee koko ajan puhelimella jotain. Toki näin tulee välillä tehtyä mutta en sillein kuitenkaan, että hänen vähäinen hereillä olonsa olisi vailla vuorovaikutusta. Paljon teemme hänen kanssaan yhdessä juttuja. Koululaisiin sen sijaan panostan iltapäivisin ja iltaisin olemalla läsnä kun Max nukkuu. Pelailemme yhdessä ja syömme yhdessä, teemme kaiken kolmisin ja otamme aikaa meille. On se sitten läksyjen tekoa tai hiusten harjaamista. Mutta pidemmittä puheitta, millainen on meidän päivärytmi? Tähän on otettu viitteitä eilisestä päivästä mutta kellonajan ovat suurinpiirtein samanlaisia, jokaisena päivänä.

Meidän päivä rytmi.

Tiistaina heräsin levottoman yön jälkeen klo 5:45. Max havahtui myös, annoin aamumaidon ja Max jatkoi unia. Itse nousin ylös koska kissa tuli huutamaan viereeni. Hän kuvittelee olevansa kiva herätyskello.

6.20 sain ensimmäisen kupillisen kahvia nenän eteen, kävin naamapesulla ja rasvasin naamani, jossa tuntuu olevan jotain kummallista ihottumaa.

30min Instagramissa roikkumista ts. storyn päivitystä, kuvien reagointi ja viesteihin vastaamista.

n. 7.00 koululaiset heräävät perätysten ja tulevat sohvalle, aamuhalien kautta.

Jokainen on vartin sohvalla ja sitten alkaa päivävaatteiden vaihto, ja ”touhuaminen”.

7.30 on kellonaika, jolloin Max yleimmiten herää uuteen päivään. Joskus nukkuu lähemmäs ysiä mutta usein herää ”jo” 14h unien jälkeen.

7.33 eilen tähän aikaan katson kelalta tulleen viestin – vanhempainrahalla verotus 28% loppuvuoden. Kiva juttu. Toinen koululaisista tekee itselleen puuron, ja hän sai jo toisen koululaisen kanssa päivän ensimmäisen kinan aikaiseksi. Eipä yllättänyt.

”Kumpi näkee lumen ensimmäisenä livenä”.

7.50 Maxin puuro jäähtyy ja otan oman tuorepuuroni jääkaapista.

7.55 toinen koululaisista pukee ulkovaatteet päälle lähteäkseen kouluun.

8.00 halit, heipat ja meidän heippa höpinät. Oven raosta vielä huikkaan yhden lauseen, sitten menen keittiön ikkunalle, josta huiskutan – saan huiskutuksen takaisin.

8.10 Max syönyt oman puuronsa mangososeella ja rautalisällä. Nyt oma puuro naamaan. Samalla koululainen miettii mitä tekisi, ehdotan unon pelaamista yhdessä. Ysin aamut ovat vähän tämmöisiä pyörimisiä. Onneksi niitä ei usein ole.

8.20 matsi unoa pelattu, minä hävisin koska olen usein kiva äiti ja annan voiton lapselle. Elämässä oppii muitakin kautta häviämistä, joten minä saan sallia voiton. Maxille riitti kaukalossa oleminen koska vaipassa on täytettä.

Vaipanvaihto, vaatteiden vaihto, maitotankkaukselle ja lorujen, ja laulujen hetki sekä sisarukselle nauramista. Kaikkea tätä meillä on ennen ensimmäisiä unia.

8.55 toinen koululainen kouluun, haleineen ja meidän omien lauseiden saattelemana.

Menen jälleen ikkunaan huiskuttamaan, saan huiskutuksen takaisin. Se on aina piristävää mutta ei itsestäänselvyys.

Keittiön siivous, Maxille vaipanvaihto ja hetken ajan sylittelyä. Tämän jälkeen maidolle ja kohti ensimmäisiä päiväunia.

9.30 Max yleensä ensimmäisillä unilla.

Tässä välissä teen kotihommia eli eilen se oli pyykkien viikkausta ja aamuisen koneen ripustamista sekä tähän saakka kestäneen päivän kirjoittamista wordiin, kahvikupin ollessa vieressä.

9.50 Teksti kirjoitettu. Max inahti, tutti tippui. Jatkaa uniaan noin 10.30 saakka eli nukkuu aamupäivisin sisällä n. 45min (joskus nukkuu 15-30 min enemmän)

10.50 pyykkien vienti kaappiin, Maxin katsellessa vieressä. Tämän jälkeen jutteli hetken ajan puhelimessa ja leikimme Maxin kanssa leikkimatolla.

11.15 Maxille lounas – perunabataattisosetta ja omenasosetta.

Sylittelyä, höpöttelyä, peilistä ihailua ja yhdessäoloa. Hetken päästä vaipanvaihto vaatteiden pukemista, Maxille maito ja unille.

12.15 Max nukahti päiväunille.

Tiistaina: Vein roskat, julkaisin feed päivityksen (yleensä julkaisen sen aikaisemmin, tiistaina en kerinnyt) ja tein itselleni lounaan, jonka söin samalla kun katsoin 15min The residenttiä. Samalla taisin kurkata muutaman kerran puhelimeen.

13.15 Toinen koululaisista tuli kotiin, olin juuri kirjoittamassa tämän päivän juttuja ylös.

13.20 laitoin välipalan koululaiselle.

Koululainen syö ja olemme yhdessä pöydän äärellä. Juttelemme hetken ajan, jonka jälkeen vastaan saapuneisiin viesteihin. Huomaa jos ei esim. puoleen tuntiin katso puhelinta, niin siellä odottaa jo vastamaattomat puhelut ja pino viestejä.

13.30 Max itki vaunuissa kadonnutta tuttia.

13.35 Aloimme tekemään koululaisen kanssa mokkapaloja.

14.00 Koululainen lähti kaverin kanssa ulos ja minä aloin siivoamaan keittiön sekä vahtimaan uunissa olevaa mokkapalaa. Samalla varasin ripsihuoltoon ajan ja otin viiden minuutin puhelin hetken.

14.20 mokkapalat pois uunista ja jäähtymään. Jäähtyessä poika käy kotona hakemassa pulkat ja hänen lähdettyänsä, luen yhden blogin tekstin ajatuksella.

n. 15.00 Max yleensä herää päiväuniltaan eli nukkuu iltapäivisin 2,5h-4h unet, riippuu päivästä.

Heräämisen jälkeen imetys hetki ja yhdessä oloa.

15.10 toinen koululaisista pääsi koulusta.

Koululaiset ulkona, Maxin kanssa laulamista ja vaipanvaihtoa sekä 0,5dl luumusosetta.

15.40 kirjoitin kalenteriin kahden viikon astianpesukoneen sekä kissan ruokinta vuorot.

15.50 Maxin imetys.

16.00 tiistaina koululaiset saivat 30min lisä aikaa ulkoiluun, tavallisesti pyydän tulemaan klo 16 syömään – huomasin tämän jälleen, ettei tämä toimi sillä lisäajan saanti siirtää päivälliseen asettautumista sekä Maxin yöunille käymistä. Samalla kun odotan heitä kotiin, teen Max sylissä sosekeittoa.

16.20 sosekeitto valmis, nopeasti viestien läpikäynti ja storyn teko.

16.35 Koululaiset tulivat kotiin.

Yhteinen päivällinen syödään noin 16-17 välillä ja tämän jälkeen siivotaan yhdessä keittiö. Koululaisilla läksyjen teko samalla kun vaihdan Maxille yövaatteet ja teen pienet pesut.

17.40 Max iltamaidolla ja puolen tunnin nukkumaan menosta viivästyminen näkyy. Tavallisesti hän käy yöunille klo 17.00 ja se on aikana hänen vireystilaansa palkitseva. Nukahti mutta vaati tukea nukahtamiseen, jos vireystila on oikea, niin ei tarvitse tukea unen saantiin.

18.00-18.30 kaikilla ruutuaika

18.30 pyykkien pois ottaminen, vuorollaan ja tämän jälkeen jokainen käy suihkussa.

19.15 suihkussa käyty ja uuniin on laitettu riisipiirakoita iltapalaa varten.

Samalla kun teen munavoita, koululaiset piirtävät. Iltapalan yhdessä syöntiä ja hammaspesujen kautta sänkyyn. Joskus iltapalalla pelataan lautapeli tai unoa.

20.15 kumpikin koululaisista ovat sängyissä.

Vartin aikana hiusten harjailu, ilta höpinät jne. peittelyt ja halit.

20.30 valot ovat jo kiinni ja äänisatu alkanut.

Yleensä tähän aikaa viimeistelen koneella seuraavan päivän postausta ja joskus Max ilmoittaa tarpestaaan syödä. Eilen oli tämä kerta kun ilmoitti ja mietin samalla, että minun päivä rytmi on aika touhukasta.

21.00 äänisatu loppui ja toinen koululaisista nukkuu jo, kuten aina. Maxillakin masu täynnä.

Jatkan vielä hetken koneella istumista, jotta saan viimeisteltyä postauksen aamuksi. Käyn viestejä läpi ja vastaan yhteen sähköpostiin. Laskin, että päivänaikana on ollut yli 30 viestiketjua Instagramissa, 2 tärkeää sähköpostia, puhelimessa yksi vastaamaton puhelu ja neljä vastattua puhelua.

21.20 toinenkin koululaisista unilla.

Tähän aikaan lopettelen koneella istumista ja alan tekemään viimeiset ilta jutut eli juomaan hieman vettä, katsomaan, että koti on aamua varten valmiina ja hampaiden pesun kautta kohti sänkyä.

22.00 päivän tavoite saavutettu. Olen sängyssä kymmeneltä.

Jään tosin liian usein selailemaan puhelinta tähän aikaan illasta ja tästä tavasta pitäisi päästä eroon!

01.30 Max heräsi syömään.

04.30 Max heräsi syömään.

Sellaiselta näyttää meidän päivämme, noin suunnilleen. Aika touhukasta menoa eikä liiemmin istuta alas räkimään kattoon mutta sitä se elämä tällä hetkellä on?

Ida

ps. Kaiken tämän ohella päivitin pitkin päivää Instagramin storya, jota en merkannut mihinkään ylös koska se on asia ja tekeminen, joka vaan sujahtaa kaikkeen mukaan<3

 

Lue myös:

7kk ikäinen vauva.

Seuraa matkaamme:

Instagramissa.