Hae
Elämänmakuista matkaa

Haaveet raskauden jälkeen.

Raskaana oleminen on mun mielestä ihanaa ja olen aina pitänyt siitä. Aina siitä hetkestä asti kun muut ei tiedä mutta mä tiedän, siihen hetkeen saakka kunnes vauva syntyy. Mun mielestä raskauden jokainen vaihe pahoinvoinnista liitoskipuihin, hentoisten potkujen tuntemisesta keskellä yötä heräämiseen ovat hetkiä, joita en vaihtaisi. Siitä huolimatta mulla on kuitenkin asioita joista mä haaveilen saavani raskauden jälkeen takaisin. Sellaisia juttuja mihin en nyt pysty tai mitä en saa nyt raskaana ollessa tehdä taikka syödä mutta sellaisia juttuja, jotka ovat ennen raskautta olleet mulle todella tärkeitä. Niinpä tein pientä listaa siitä, että mitkä on mun haaveet raskauden jälkeen. Osa niistä on pieniä juttuja, osa puolestaan sellaisia mitkä oli ennen arkipäivää mulle.

Haaveilen siitä, että…

voin juoda kylmän batteryn.

ei tarvitse pyytää apua liikunta rajoitteiden tai kolotuksien vuoksi.

voin syödä salmiakkia ja lakritsia.

pystyisin pukemaan kengät ilman tukalaa oloa.

pystyisin nousemaan lattialta ylös ilman, että se sattuu joka paikkaan.

Kesällä 2020, kaksi kuukautta ennen positiivista raskaustestiä.

pääsen leikkimään lasten kanssa hippaa, juoksemaan pitkin metsän polkuja ja remuamaan heidän kanssaan.

päästään lasten kanssa painimaan!

maha ei osuu mihinkään. 😀

voin kurotella tavaroita lattialta ilman apua.

voin kävellä reippaasti paikasta a paikkaan b ja jopa juosta bussiin!

voin taas lenkkeillä, juosta, tehdä vatsoja, treenata, liikkua ja harrastaa ilman rajoituksia! Voi luoja mä odotan sitä, että saan liikkua miten haluan. Mulla on niin ikävä lenkkipolkuja! 🙁

voin pukeutua omiin vaatteisiin mammahousujen sijaan! Mulla on niin ihania housuja odottamassa sitä, että saan ne jalkaan ja niihin sopivia lenkkareita, jotka odottavat hiekkapolkuja.

saan kroppani taas takaisin koska jumatsuikka mä olin kuuma mimmi ennen raskautta ja jos mä joskus sellaisen kropan saan takaisin, niin jestas! Olen happy!

Kaiken tämän joukossa haaveilen siitä, että voin tuntea oloni taas minuksi. En raskaana olevaksi naiseksi vaan pelkäksi naiseksi, joka pääsee liikkumaan sulavasti ilman kolotuksia ja näyttää tajuttoman hyvältä.<3

-Ida

Lue myös:

Kroppani mun.

Seuraa matkaani

Instagramissa.

Matkan takana – meidän perheemme.

Meidän perheemme.

Elämänmakuisen matkan takana on pinnan alle kurkistava ja avoimesti elämästään puhuva äiti, joka etsii naiseuttaan kaiken äitiyden keskeltä. Äitiyden lisäksi olen lähihoitajaopiskelija, joka suorittaa parhaillaan opintojen viimeistä vuotta, toivoen, että suurin osa opinnoista tulisi tehdyksi ennen virallista äitiyslomaa. Lähihoitajan opinnot ovat vuosia olleet haaveeni ja työnalla, ja olen saanut maistaa pienen palan tätä alaa työskennellessä muutaman vuoden päiväkodissa.

Perheeseeni kuuluu 9-vuotias poika, joka tunnetaan blogissa nimellä Isoveli ja 7-vuotias tyttö, joka tunnetaan blogissa nimellä Sisko. Koululaisten lisäksi perhe täydentyy toukokuussa 2021 h-hetkensä saavuttavalla, mahassa hentoisen vahvasti potkivalla pojalla, joka tunnetaan nimellä Pulla. Pulla on tähän mennessä saavuttanut raskausviikon 20, joten h-hetki lähestyy. Heidän lisäksi meidän perheeseemme kuuluu neljän kuukauden ikäinen karvainen kaveri, nimeltään Naxu

Mikä tekee meidän kombosta hieman erilaisen?

Se, että koululaiset käyvät isällään säännöllisesti joka toinen viikonloppu ja lomakausilla puolet ajasta mutta pullan isä ei ole kuvioissa mukana sillä jo varhaisessa vaiheessa piti tehdä valinta kahden väliltä. Joten tässä sitä ollaan valinnan tehneenä, juuri kolmevuotisen uusperhekuvion päättyen säpäleiksi ja odottavan äitinä. Vaikka kahdella ensimmäisellä lapsella isä on aktiivisesti mukana ja mullakin tukiverkostoa lähellä, niin siitä huolimatta kolmannen odottaminen tuntuu toisinaan aivan äärimmäisen yksinäiseltä ja moni jännityksen sekainen kysymys valtaa mielen.

Kysymykset, jotka valtavat mielen.

Millaista on odottaa yksin? Mistä unelmoin? Millainen äiti olen? Millaista on erota samaa aikaa kun ruudulla sykkii pieni sydän? Kuka on äitiyden takana? Millainen nainen olen? Millaista on olla kahdelle isommalle yhteishuoltaja ja tulokkaalle yksinhuoltaja? Ennen kaikkea millainen on elämänmakuinen matka? Nämä ja paljon muuta selviää matkanvarrella. Tervetuloa mukaan, elämänmakuiselle matkalle.

Toivottavasti hyppäätte Elämänmakuiselle matkalle mukaan ja kommentoitte rohkeasti mietteitänne, kehuja ja risuja sekä mitä tahansa mitä mieleen tulee. ❤️

 

Ida, 31-vuotias ikuinen pilvilinnoja tavoitteleva, deittailuun skeptisesti suhtautuva nainen.

 

Lue myös:
Tervetuloa arki!
Seuraa meitä:
Instagramissa.