Hae
Elämänmakuista matkaa

rv 18

Hurjaa miten nopeasti aika menee eteepäin. Vau.fi odotus – sovelluksen mukaan raskautta on jäljellä 160 päivää ja raskautta on takana 43%. Kun tätä raskauden kestoa katsoo lukemin, niin havahtuu siihen, että miten nopeasti viikot ovat kuluneet. Siitä on nyt yli kymmenen viikkoa kun sain tietää jääväni yksin kypsyttelemään pullaa ja siitä melkein viisitoista viikkoa kun tein raskaustestin töissä, ystävän läsnäollessa. Silloin kaikki tuntui epätodellisen uskomattomalta. Ajatus siitä, että mulle siunaantuisi lapsi tuntuu yhä uskomattoman epätodelliselta.

rv 18 – kohta jo puolessa välissä.

En voi vieläkään sitä uskoa mutta onneksi pieni pojan alku hentoisella liikkeellään kertoo päivittäin olevansa todellinen. Pulla, poika, miksi häntä nyt ikinä haluaa nimittää, potkii lähes aina kun kuuntelen koti Dopplerilla sydänääniä ja se on myös tulevasta tupla isoveljestä hauskaa! Seuraavan kerran pääsen ultraan, kun koittaa rakenneultran aika ja siihen on enää noin kolme viikkoa, ja siinä vaiheessa ollaan yli puolivälin.

Tässä vaiheessa odotusta vau.fi odotus – sovellus tiesi jo muutama päivä sitten kertoa, että liitoskivut saattavat alkaa joillain äideillä. Hieman nauratti tämä omalla kohdallani, sillä olen saanut tuntea liitoskipujen vaivaamisen jo satavuotta! Tai ainakin siltä tuntuu! Mutta tämä on sellainen vaiva, että se on vaan kestettävä ja lapsia välillä naurattaa se, kun äiti vaappuu puolelta toiselle. Niiden mielestä se on hauskan näköistä. Musta on ihana, kun lapset ovat jo useamman viikon tienneet tulevasta vauvasta koska on jotenkin ihana yhdessä käydä sitä läpi ja avoimesti päästellä ärräpäitä kun nousen sängystä liian vauhdikkaasti ylös.

rv 18 – unet.

Me on myös alettu tyttären kanssa katsomaan yhdessä Toisenlaisia äitejä, ja minua on yllättänyt hänen mielenkiintonsa siitä, että millä tavalla synnytykset voivat edetä ja mitä kaikkea siihen liittyy. Jonkin verran näistä asioista puhutaan yhdessä sekä mietitään, että minkä väriset silmät vauvalla on. Se on ulkoisista seikoista ehkä se eniten pohdittu asia. Lapset käyvät ääneen läpi eri ihmisiä ja niiden silmien väriä sekä sitä, että mikä niistä periytyy vauvalle. Tuleeko siitä ruskeasilmäinen, sinisilmäinen vai saako pulla eri väriset silmät? Tämä pohdituttaa kovasti lapsia ja musta on kiva kuunnella heidän pohdintojansa, ja nähdä se, miten he elävät aidosti odotuksessa mukana.

Viime viikon aikana olen nähnyt ihan outoja unia! Huomaan, että alitajunnassa pyörivät ajatukset siirtyvät uniin mutta nyt tämän raskauden kohdalla ne tulee voimakkaammin uniin. Tämä toinen kolmannes on käynnistänyt aika suuren mielen työskentelyn ja pysähdyn herkemmin pohtimaan asioita. Viime yönä näin unta siitä, että

Näin pullan isän ja jonkun naisen yhdessä kirjastossa, pyysin häntä pysähtymään ja kuuntelemaan edes minuutin. Hän pysähtyi. Samalla käännyin ympäri ja näin kaukana palavan kartanon, jonka sisällä kaikki neljä lasta olivat. Juoksimme kahdestaan kartannolle, josta lapset juoksivat yhdessä ulos. Kartano paloi roihuna ja me seisoimme kaikki pihalla.

heräsin painajaisesta.

Tämän jälkeen heräsin. Nämä unet ovat ihan käsittämättömiä ja niissä ei tunnu olevan mitään järkeä, mutta niitä esiintyy siitä huolimatta lähes joka yö. Joka aamu herään edellisyön uni mielessä ja osittain kiukustun siitä, että unet käsittelevät toista osapuolta koska haluaisin, että niissä esiintyisi, vaikka se kuinka voittaisin lotossa. Ihan mitä tahansa muuta kuin tunteiden myllerryksen tuomaa unimaailmaa.
Hassuja ja omituisia nämä unet mutta kenties ne ovat yksi väylä työstää eron jälkeistä prosessia. Jollain tapaahan ihmisen on käytävä asioita läpi, ja ilmeisesti tätäkin kautta työstän omaa mieltä.

Muuten tämän vaihtuneen viikon aikana ei ole tapahtunut voinnin tai minkään muun raskauteen liittyvän jutun suhteen sellaista konkreettista muutosta. Viime viikko on oikeastaan ollut sellainen joulu täyteinen viikko, jonka keskellä olen haaveillut Fazerin sinisessä pussissa olevista turkinpippureista sekä kylmästä, tavallisesta batterysta. Aa että tiedän mitä ostan kotiin valmiiksi!

Touhukasta alkanutta jouluviikkoa!

Halauksin,

Ida

 

Lue myös:

Viikon parhaat palat.

Viikon parhaat palat!

Viikon parhaat palat.

  • Olin ylpeä itsestäni päästessä salille. Peräti kahdesti. Tavoitteena oli mennä kolmesti mutta kerran, matkalla salille huomasin puolessa välissä matkaa, että salikortti oli kotona.
  • Olin iloinen kun sain hommattua viimeiset tonttu jutut ja paketoitua ne.
  • Olin onnellinen siitä tunteesta minkä sain kun poikani toi koulusta yllätys askartelun.

  • Matkustin päivittäin bussilla joten mietin, että mä ainakin käytän kuukausikorttia koko rahan edestä.
  • Kuuntelin paljon musiikkia ja tein omaa voima biisi-listaa.
  • Olin onnellinen päästessäni ultraan.
  • Olin onnellinen kun sain ystäväni ja lapseni mukaan ultraan.
  • Olin häkeltynyt kuullessani saavani pojan.
  • Ihailin kissanpentua, joka hakeutui iltaisin jommankumman lapsen luokse.
  • Ilahduin aamuisin siitä kun lapsi ilahtui kissan nukkumisesta hänen vieressään.
  • Olin voittaja fiiliksen vallassa joka ilta kun totesin, että kuusi on vieläkin pystyssä.
  • Kävin useasti kävelyllä.
  • Puhuin päivittäin jonkun läheisen kanssa puhelimessa.
  • Pidin viesteillä yhteyttä päivittäin ystäviin.

  • Join kofeiinitonta kahvia koska noudatan suhteellisen orjallisesti raskausajan ruokasuosituksia.
  • Olin ilahtunut vatsani näkyvyydestä.

  • Nautin ihanasta lounas seurasta ja herkullisesta lounaasta.
  • Olin kiitollinen siitä, että saan päivisin tehdä kaikkia kivoja juttuja
  • Tunsin kiitollisuutta myös siitä, että olen saanut vertaistukea yksin odottamiseen.

  • Sain joka aamu kaksi halausta sekä tuntea pienet kynnet varpaissani.
  • Pääsin viettämään tyttären kanssa tyttöjenillan.

Vertailin kroppaani ennen ja jälkeen raskausviikkojen. Tuntien haikeutta, ihailua sekä tyytyväisyyttä mutta ehkä myös vähän ylpeyttä.

  • Söin joka aamu puuron aamupalaksi. Kissan kärkkyessä omaa osuuttaan.
  • Söin joka päivä päivällisen yhdessä lasten kanssa.

Tämän viikon parhaat palat kertovat sen, että viikko oli kokonaisuudessaan hyvä. Huomasin, että miten paljon hyviä asioita mun elämässä tapahtuu. Näitä on kiva pysähtyä sunnuntaisin miettimään ja oivaltamaan, että mullahan on kaikki hyvin. Se, että pystyn sunnuntaisin nimeämään kuluneen viikon kohokohtia kertoo mulle sen, että olen aika vahva mimmi pystyessäni viettämään näin kivoja viikkoja.❤️

Halauksin,

Ida

Lue myös:

Vauva on…?